Boulevard of broken dreams
Muutamat tutkijat ovat huolissaan Helsingin yleiskaavasuunnitelmista muuttaa sisääntuloväylät kaupunkibulevardeiksi. Bulevardien asunnot sijaitsevat niin lähellä katua, että liikenteen saasteet ovat vaaraksi asukkaiden terveydelle. Hesarissa haastatellun tutkijan mukaan uusien asuntojen asukkaiden elinikä saattaa alentua jopa 2,5 vuodella. Myös Hesarin pääkirjoitus ottaa kantaa asukkaiden terveyden suojelemisen puolesta.
Asiattoman toimituksen tietämys pienhiukkasten terveysvaikutuksista on sangen vaatimatonta, joten emme ota kantaa asuntojen terveellisyyteen. Sen sijaan on melko helppoa osoittaa vääräksi huoli asukkaiden kärsimyksistä. Tähän ei tarvita lääketieteen tuntemusta. Matka tarunhohtoiseen Asiatonlandiaan riittää.
Asiatonlandian pääkaupunki on nimittäin sattumalta täsmälleen samanlainen kuin yleiskaavasuunnitelman Helsinki vuonna 2050. Asiatonlandiassa sisääntuloväylät on muutettu kaupunkibulevardeiksi ja niiden varrella asuu tuhansia ihmisiä. Bulevardien varrella on kuitenkin ikävä asua, koska pakokaasut pilaavat hengitysilman.
Pitäisikö bulevardien asukkaita sääliä? Ei tietenkään. Tämä johtuu siitä, että bulevardien asukkaille on yhdentekevää, asuvatko he bulevardin varrella saasteessa vai kauempana kadusta puhtaassa ilmassa. Miksi? Koska bulevardin asukkaat voivat aina halutessaan muuttaa puhtaan ilman alueelle. He eivät muuta, koska samalla kun ilmanlaatu paranee, asuntojen vuokrat nousevat. Itse asiassa asuntojen vuokraero riittää täsmälleen kompensoimaan bulevardin asukkaille saasteesta aiheutuvan haitan. Jos näin ei olisi, puhtaan alueen asuntojen vuokrat nousisivat, kunnes vuokraero on riittävä.
Myös Asiatonlandiassa on tutkijoita, jotka ovat huolissaan asukkaiden terveydestä. Tutkijat onnistuvat suostuttelemaan Asiatonlandian pormestarin ottamaan käyttöön uuden sääntelymuodon, joka pakottaa vuokranantajat asentamaan kaupunkibulevardin varrella sijaitseviin asuntoihin tiiviimmät ikkunat. Nyt asuntojen ilmanlaatu paranee kauempana sijaitsevien asuntojen tasolle.
Hyötyvätkö bulevardien asukkaat uudesta sääntelystä? Eivät. Uusien ikkunoiden myötä bulevardin varrella ja kauempana sijaitsevat asunnot ovat täsmälleen yhtä hyviä. Näin ollen bulevardin varrella olevien asuntojen vuokrat nousevat kauempana sijaitsevien tasolle.
Kuten aiemmin todettiin, bulevardien asukkaat olisivat jo ennen sääntelyä voineet hankkia asunnon, johon saasteet eivät ulotu. Asukkaille ei siis tarjota mitään, mikä ei olisi ollut heidän saatavillaan ennen sääntelyä. Koska ennen sääntelyä asukkaille oli yhdentekevää kummanlaisissa asunnoissa he asuivat, näin täytyy olla sääntelyn jälkeenkin.
Oliko sääntely lopulta järkevää? Asukkaat eivät hyötyneet, mutta koska vuokrat nousivat, ehkäpä sääntely hyödytti vuokranantajia. Näin käy, jos asuntojen vuokratuotot nousivat enemmän kuin uusien ikkunoiden asentamiskustannukset. Voittoa maksimoivat vuokranantajat (tai rakennusliikkeet) tuskin olisivat jättäneet tällaista kannattavaa investointia tekemättä, joten uudet sisäilmanlaatua parantaneet ikkunat olivat haaskausta.
Tämäkin tarkastajien katsaus olettaa, että ihmiset tietävät mitä haluavat, ja osaavat lisäksi hinnoitella tahtonsa nykyrahassa. Mikäli oletus on tosi, ovat myös tarkastajat oikeassa.
Mielenkiintoinen kysymys siis onkin: onko oletus tosi? Jos ei, niin onko analyysi täysin arvoton vai onko maailma onnistuttu mallintamaan riittävällä tarkkuudella, jotta mallista voi tehdä todellisuutta kuvaavia johtopäätöksiä? Jos näitä voi tehdä, niin mitkä ne ovat?
Pointtisi on toki validi. Asuntojen hintojen ja naapuruston laadun välistä yhteyttä on tutkittu paljon. Näyttää siltä, että ihmiset tietävät laadun melko hyvin ja että erot laadussa heijastuvat hintoihin.
Tässä tuore esimerkki:
https://www.aeaweb.org/articles.php?doi=10.1257/aer.20121656
Kyseinen artikkeli ei käsittele terveyskysymystä sen laajemmin kuin lasten terveyden (tietyt markkerit) kannalta eikä sen pohjalta löydy tukea bloggauksen oletuksille.
Jos hiemankin tuntee lääketiedettä, tietänee että ihmiset eivät osaa arvioida terveyshaittojen & taloudellisten kysymysten varsin monimutkaista vyyhtiä. Kansantaudit kuten sv-tauti, diabetes jne. jne. ovat tästä oiva osoitus: niiden prevalenssi olisi olematon mikäli ihmiset tietäisivät jotain "laadusta".
Anonyymi 15.35 ketkä näitä asioita sitten osaavat arvioida, jos ei ihmiset?
Kys. alan asiantuntijat.
Kyseisen alan (kansantautien tms.) asiantuntijat eivät tiedä juuri mitään. Ongelma onkin, että tieto tulee pahasti jälkijunassa. Voi olla, että me valtaosan elämästämme 2000-luvulla elävät elämme kaikki 100-vuotiaiksi, tai sitten voi olla, että elinikämme lyhenee. Lainatakseni Tverskyä ja Kahnemania:
Most important decision men make are governed by beliefs concerning the likelihoods of unique events. The “true” probability of such events are elusive, since they cannot be assessed objectively. The subjective probabilities that are assigned by knowledgeable and consistent people have been accepted as all that can be said about the likelihood of such events. (Tversky, A., Kahneman, D. 1973. Availability: A heuristic for judging frequency and probability. Cognitive Psychology 5(2):207-232.)
Tästä syystä usein jälkiviisaus on paras viisaus. Kenties kaupunkibulevardin varrella eläminen lyhentää elämää enemmän kuin nortti. Kenties ei. Mutta missään tapauksessa tämä ei tule näkymään hinnoissa niin, että samat ihmiset valitsisivat samoin, jos heiltä kysyttäisiin, valitsetko:
a) 6000€/neliö ja 80 vuotta elinikää
b) 7000€/neliö ja 90 vuotta elinikää
"Kyseisen alan (kansantautien tms.) asiantuntijat eivät tiedä juuri mitään."
Epätavallinen väite joka vaatii epätavalliset todisteet – sanomattakin siis selvää, että lainaus kogn.psykologian journalista ei riitä. Kyllä he tietävät ja varsin paljon tietävätkin. Tämän tiedon sovellutukset käytäntöön (useista syistä vieläpä rajalliset ja monessa mielessä vajavaisesti toteutetut) ovat tuottaneet merkittävää parannusta ihmisten terveydentilaan ja elämänlaatuun.
Analysoikaapa lisää näiden näkökohtien pohjalta: jos ikkunat tiivistetään, sairastavuus vähenee ja yhteiskunnan terveydenhoitomenot laskevat (ja inhimillinen kärsimys myös), Ikkunabisnes kasvaa, firmat kannattavat paremmin ja työntekijät saavat ansioita.
Kärsit kuuluisasta rikotun ikkunan harhasta. Tosin tässä tapauksessa kyseessä on pikemminkin tiivistetyn ikkunan harha. Taloudellinen aktiviteetti ei kasva ikkunoiden vaihdon myötä, koska jotain muuta jää nyt tekemättä noilla rahoilla, jotka vuokranantajat käyttivät uusiin ikkunoihin.
Frederic Bastiat selittää asian täällä:
http://bastiat.org/en/twisatwins.html#broken_window
Alla anonyymi kommentaattori analysoikin jo terveydenhoitomenoja.
Kärsit kuuluisasta lainattavien varojen teorian harhasta. Tämä on yleinen harha monille, jotka pyrkivät muuttamaan todellisuutta teorian muuttamisen sijasta. Taloudellisen aktiviteetin lisääminen ei kaikissa tilanteissa vähennä resurssien käyttöönotan mahdollisuuksia (vaikkakin tietenkin joissakin tilanteissa kyllä), ja raha itsessään ei ole mitenkään luonnollisesti niukkaa.
Yksinkertaisten esimerkkien käyttäminen ja näiden perustelu abstraktoiduilla, ei todellisuutta kuvaavilla teorioilla ei tunne olevan järkevää toimintaa.