Hurraa! Me teetämme laivoja

Ministeri Olli Rehn riemuitsi Helsingin Sanomissa siitä, että Rauman telakka oli saanut Puolustusvoimilta ison laivatilauksen. ”Puolustusvoimien ja Rauma Marine Constructionsin aiesopimus on hyvin merkittävä suomalaiselle laivanrakennusteollisuudelle”, ministeri hehkutti.

Hän jatkoi: ”Se kertoo siitä, että suomalaiseen osaamiseen luotetaan. Työllisyysvaikutukset ovat hyvin merkittäviä. Suomalainen telakkateollisuus menee todella hyvään suuntaan”.

On vaikea kuvitella omituisempaa riemun aihetta. Ensiksi tietenkään se, että valtion itsensä osittain omistama telakka saa valtiolta tilauksen, ei kerro hirveästi siitä että kukaan puolueeton taho luottaisi suomalaiseen telakkateollisuuteen.

Mutta erityisen hassua on riemuita tilauksen taloudellisista vaikutuksista. Kun valtio verottaa ostaakseen sotalaivoja, rahat ovat pois jostakin hyödyllisestä. Joltakulta on jäänyt hankkimatta maksalaatikko, housut tai polkupyörä, kun rahat on verotettu. Verorahat olisi myös voitu vaikka jakaa köyhille, jotka olisivat voineet hankkia niillä jonkin mainituista tarpeellisista esineistä.

Sotalaivojen hankinta tarkoittaa sitä, että suomalaisten kulutustaso alentuu, ei nouse. Sotalaivoja ei voi syödä, myydä, eikä niillä voi tehdä Välimeren risteilyjä.

Rahojen käyttämisestä sotalaivoihin ei siksi ole syytä riemuita. Uudet sotalaivat voivat hyvinkin olla välttämättömiä, esimerkiksi kiristyneen kansainvälisen tilanteen vuoksi. Tässä tapauksessa niiden rakentamisesta iloitseminen on sama kuin iloitsisi kulkutaudin takia välttämättömiksi käyneiden uusien sairaaloiden rakentamisesta.

Kysymys voi myös olla vanhentuneen kaluston korvaamisesta uudella. Siinä tapauksessa laivoista intoileva ministeri voisi yhtä hyvin iloita siitä, että homevaurioista kärsiviä julkisia rakennuksia joudutaan korjaamaan.

Joku sanoo nyt, että laivojen rakentaminen on hienoa elvytystä. Voi olla, mutta asia ei muutu siitä mihinkään. Jos telakalta olisi tilattu vastaavalla määrällä matkustaja- tai rahtilaivoja, olisi saatu sama elvytysvaikutus. Mutta tämän lisäksi olisi saatu hyödyllisiä aluksia, joilla oltaisi voitu viedä ihmisiä tai tavaroita ympäri maailmaa tai sitten vaikka myydä ulkomaille. Olisi siis elvytetty ja saatu jotakin elintasoa nostavaa.

Sotalaivoja on pakko hankkia, mutta ne ovat välttämätön paha, eivät riemun aihe. Niiden hankkiminen köyhdyttää suomalaisia, ei rikastuta. Oikea tunnetila sotalaivakauppoja tehdessä on isänmaallinen velvollisuudentunne, ei iloitseminen.