Keitä ne on ne sankarit?
Lehdistö otti kaiken irti elisestä verotietojien julkistamisesta. Ainakin Helsingin Sanomien uutisoinnista syntyi käsitys, että jotkut suuret veronmaksajat, kuten Supercellin omistajat ovat suuria suomalaisia sankareita. Asiattomassa ei täysin ymmäretä tätä sankaruuden muotoa. Verojen maksamatta jättäminenhän johtaa siihen, että vouti tulee ovelle ja ottaa rahat väkisin. Mutta asiaan.
Lehdistössä siis jaksetaan riemuita verotulojen lisääntymisestä. Tämä ei ole ihan järkevää hommaa. Juhlimisen aihetta esimerkiksi Supercellin menestyksessä kyllä on, mutta ei siksi, että saadaan verotuloja.
Supercellin arvo ihmiskunnalle on sen pelien pelaamisen arvo. Ihmiset haluavat pelata Supercellin pelejä, eli niiden pelaaminen on ihmisille arvokasta. Osa pelaamisen arvosta siirtyy Supercellin omistajille pelaajien maksamien maksujen muodossa. Osa siirtyy meille muille verojen rahoittamien julkishyödykkeiden ja tulonsiirtojen muodossa. Suuri osa pelaamisen hyödyistä jää kuitenkin pelaajille.
Supercellin tulojen verotuksessa on siis kysymys yrityksen tuottaman arvon jakamisesta, ei arvon lisäämisestä. Verotus on rahojen siirtämistä taskusta toiseen, eikä se tuota lainkaan lisäarvoa. Supercell olisi yhteiskunnallisesti aivan yhtä arvokas, vaikka se ei maksaisi lainkaan veroja.
Erityisesti Supecellin arvo (eikä muuten omistajien varallisuuskaan) riipu siitä, päättävätkö omistajat realisoida osakeomistuksiaan juuri nyt vai ensi vuonna.
Lehdistön tulisi siis riemuita siitä, että Supercell on tuottanut vuosien ajan merkittävästi hyötyä Clash of Clansin pelaajille. Se, että juuri tänä vuonna maksetaan pieni osa näistä hyödyistä veroina, ei ole oikea juhlan aihe.
Mitä verotukseen tulee tutkimusten mukaan yhden euron kerääminen verottamalla maksaa yksi viiva kaksi euroa; näin paljon siis menetetään hyvinvointia. Mitä enemmän verotuloja (tuloja?) saadaan kerättyä sitä enemmän pitäisi olla surullinen.
Ehkä mennään hieman asian viereen mutta blogianne (joka sinällään on pitänyt sisällään hyviä huomioita) lukiessa tulee vaikutelma katsastajien suuresta vastenmielisyydestä verotusta kohtaan. Tämä on toki paikallaan jos verorahoja haaskataan (ja tämän suhteen on syytä olla skarppina) mutta tuskin ilman korkeahkoa verotusta kaltaistamme korkean elintason innovointiin kykenevää yhteiskuntaa olisi saatu kasaan. Globaalisti kuitenkin veroaste taitaa korreloida aika vahvasti elintason ja elämän laadun indeksien kanssa.
Ikävä kyllä en ole katsastaja, mutta jos epäilet mahdataanko verorahoja haaskata selvitäpä, internetistä löytyy, miten rahoja käytetään maataloustukeen, Tekesin ja Sitran toimintaan ja kaikkein parhaaseen eli asumistukeen.
Parahin lukija,
Kenties hieman liioittelet suurta vastenmielisyyttämme veroja kohtaan. Mekään emme vastusta kaikkea verotusta. Mitä tulee verorahojen haaskaamiseen, niin valitettavasti minua ennen vastaamaan ehättänyt kommentaattori on oikeassa. Verorahoja todella haaskataan aika valtavia määriä.
Mutta verotuksesta on haittaa silloinkin, kun verorahoja ei haaskata. Verotus vähentää taloudellista toimeliaisuutta. Tämä johtuu siitä, että hyvinvointia lisäävät taloustoimet jäävät tapahtumatta, koska verotus tekee niistä kannattamattomia. Uskoisin, että blogissa saatetaan puhua tästä joskus lähitulevaisuudessa. Verotuksesta seuraa siis aina kustannuksia, vaikka rahat käytettäisiin hyödyllisestikin. Ja tämä täytyy otta huomioon verotusta arvioitaessa.
Veroaste korreloi varmaankin vahvasti elintason kanssa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että verotus aiheuttaa korkean elintason. Luultavasti korkea elintaso päinvastoin mahdollistaa korkean verotuksen.
Sitraa ei enää aikoihin ole rahoitettu verovaroin:
http://www.sitra.fi/sitra
"Sitra on julkisoikeudellinen rahasto, joka rakentaa huomisen menestyvää Suomea. Ennakoimme yhteiskunnan muutosvoimia ja niiden vaikutuksia suomalaisiin. Etsimme käytännön tekemisellä uusia toimintamalleja ja vauhditamme kestävään hyvinvointiin tähtäävää liiketoimintaa.
Riippumattomana toimijana meillä on mahdollisuus tarttua nopeasti Suomen yhteiskunnan kannalta keskeisiin kysymyksiin ja vauhdittaa hyvinvointia edistävää muutosta. Olemme yhteiskunnan muutostarpeiden tunnistaja ja muutosten mahdollistaja. Tuotamme tietoa kestävästä hyvinvoinnista, kehitämme uusia toimintamalleja ja kokeilemme niitä käytännössä. Kokoamme rajat ylittäviä verkostoja sekä kehitämme ja rahoitamme liiketoimintaa.
Eduskunnan alainen rahasto
Sitra perustettiin Suomen Pankin yhteyteen vuonna 1967 Suomen itsenäisyyden 50-vuotisjuhlan kunniaksi. Rahaston tehtäväksi annettiin Suomen vakaan ja tasapainoisen kehityksen, talouden kasvun sekä Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn ja yhteistyön edistäminen. Sitran tehtävät on määritelty laissa. Sitra siirtyi eduskunnan alaiseksi itsenäiseksi rahastoksi vuonna 1991.
Kestävä kehitys toimintamme ytimessä
Toimintaamme ohjaa visio Suomesta kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä. Hyvinvointi on näkemyksemme mukaan kestävää silloin kun se toteutuu samanaikaisesti ihmisen, ympäristön ja talouden kannalta. Uskomme saavuttavamme visiomme parhaiten keskittymällä kolmeen asiaan lähivuosina
Luomme edellytyksiä resurssiviisaalle ja hiilineutraalille yhteiskunnalle sekä sitä edistävälle liiketoiminnalle
Kannustamme välittävään huolenpitoon ja edistämme uusia hyvinvoinnin toimintamalleja ja liiketoimintaa
Edistämme kestävää hyvinvointia ja työllisyyttä uusien rahoitus- ja toimintamallien avulla
Edellä mainitut kolme asiaa muodostavat strategiset tavoitteemme vuosille 2012-2017.
Toimintamme rahoitetaan peruspääoman ja pääomasijoitusten tuotoilla
Sitran peruspääoma sai alkunsa Suomen Pankin vuonna 1967 tekemästä 100 miljoonan markan (17 milj. euron) lahjoituksesta. Peruspääomaa korotettiin vielä lisäpanostuksin vuosina 1972–1992 500 milj. markkaan (84 milj. euroon). Markkina-arvon nousun myötä peruspääoman nimellisarvoa nostettiin vuosina 1993–2001 1.400 milj. markkaan (235 milj. euroon).
Toimintamme rahoitetaan peruspääoman ja sijoitusten tuotoilla. Emme siis saa rahaa esimerkiksi verovaroista valtion budjetista. Peruspääomaamme saa käyttää juoksevan toiminnan rahoittamiseen ainoastaan poikkeustapauksessa.
Sijoitamme peruspääomamme tuottavasti ja turvallisesti, ja ohjaamme sijoitustoimintaamme yhteiskuntavastuullisesti. Peruspääomamme markkina-arvo oli vuoden 2013 lopussa 705 milj. euroa. Varojen allokaatio oli seuraava: osakerahastot 55 %, korkorahastot 40 % ja muut sijoitukset 5 %."
Parahin Rienzi,
Asiattoman näkemys on, että Sitran rahat ovat verovaroja taloudellisessa mielessä, riippumatta Sitran oikeudellisesta asemasta. Jos valtio päättää rahastoida verovaroja eduskunnan alaiseen rahastoon, rahat eivät lakkaa olemasta verovaroja. Samoin niiden tuotto on verovaroja.
Asiaa voi konkretisoida havaitsemalla, että valtio voisi halutessaan lakkauttaa rahaston ja käyttää siinä olevat varat haluamaansa tarkoitukseen, esimerkiksi verojen alentamiseen. Tai vaihtoehtoisesti pitää rahaston, mutta käyttää sen tuotot verojen alentamiseen joka vuosi. Näin ollen Sitran olemassaolo lisää verorasitusta ihan samalla tavalla kuin muukin verovaroilla tapahtuva toiminta.