Kun kapitalistit puolalaiset orjiksi myivät
Helsingin Sanomat raportoi sunnuntaina 5.10. nykyaikaisesta orjuudesta. Orjuuden olemassaolo nykyaikana on tietenkin järkyttävää. Kertomukset orjien elämästä ovat todella karuja. HS:n artikkelin lisäksi näitä kertomuksia voi lukea esimerkiksi New Yorkerissa hiljattain ilmestyneestä artikkelista.
Koska kysymyksessä on niin vakava asia, orjuuden syiden etsintään on syytä suhtautua vakavasti. Samoin orjuuteen liittyviin lukuihin ja tilastoihin. Tässä HS:n journalismi epäonnistuu täydellisesti.
Otetaan luvut ja tilastot ensin. HS siteeraa useita lähteitä, joissa on arvioitu orjuudessa ja pakkotyössä olevien lukumäärää maailmassa. Orjuuden määrää ovat arvioineet mm. YK:n työjärjestö ILO, amerikkalainen SumAll -organisaatio ja australialainen Walk Free -säätiö. Kaikki päättyvät suuruusluokaltaan samanlaisiin arvioihin, noin 20-30 miljoonaan nykyaikaiseen orjaan. Suurin arvio on WalkFree-säätiön. Se on noin 30 miljoonaa.
Orjuuden määrän arviointiin liittyy useita määritelmä- ja mittaamiskysymyksiä. Ei ole aina aivan selvää, mikä on orjuutta. Walk Free -säätiön orjuusindeksi näyttää nopealla tarkastelulla aika huolellisesti laaditulta. Mittaamiskysymykset eivät kuitenkaan ole tämän kirjoituksen pääasia, vaan se, kuinka lukuja tulkitaan. Otetaan siis lähtökohdaksi se, että 30 miljoonaa ihmistä elää orjuudessa tai pakkotyössä.
HS väittää artikkelissa, että “orjuus on yleisempää kuin koskaan”. Ilmeisesti yleisempää kuin koskaan tarkoittaa HS:n mielestä, että orjia on lukumääräisesti enemmän kuin koskaan. On vaikeaa sanoa, onko tämä totta, koska HS ei kerro lähdettään. Todennäköisesti ei. Järkälemäinen Cambridge World History of Slavery nimittäin arvioi, että esimerkiksi vuonna 1800 orjia oli 45 miljoonaa, eli puolet enemmän kuin orjuusindeksin mukaan nyt.
Mutta tämä on tietenkin väärä vertailu: vuonna 1800 ihmisiä oli koko maailmassa vain noin miljardi, joten orjia oli noin 4.5 % väestöstä. Orjuusindeksin mukainen vastaava luku nyt on vähän yli 0.4 %. Orjuus oli siis järkevällä tavalla mitattuna yli kymmenen kertaa yleisempää vuonna 1800.
Oikein laskettuna orjuuden määrä on romahtanut 200 vuoden aikana.
HS:n orjuusartikkelin nettiversion yhteydessä on lisäksi käsittämätön karttasovellus. Sovelluksessa voi klikata eri maita, jolloin ruutuun tulee tieto Walk Free -säätiön orjuusarviosta ja siitä kuinka suuri orjien väestöosuus maassa on. Sovelluksen tarjoamat luvut ovat täysin älyttömiä. HS kertoo Intian väestöstä orjia olevan yli 30 prosenttia. Puolalaisista HS väittää 10 % elävän orjuudessa. Joko kukaan toimituksessa ei ole kokeillut sovellusta, tai luvut eivät tuntuneet toimittajista omituisilta.
Walk Freen laskelmien mukainen todellinen orjien osuus Intiassa on noin 1 prosentti. Tämäkin on tietenkin suuri luku, mutta jotta HS:n luku pitäisi paikkansa pitäisi Intiassa olla yli 350 miljoonaa orjaa. Puolan tapauksessa luku on 0.4 prosenttia. Kuulostaa yllättävän suurelta, mutta on aivan muuta kuin 10 %.
Toinen HS:n artikkelissa esiintyvä väite on, että orjuus “on suureksi osaksi globaalin, epätasa-arvoisen maailman tuote”. Väitettä ei perustella mitenkään. On tietenkin aika löysää journalismia ripotella muodikkaita antiglobalisaatiosloganeita tärkeää asiaa käsittelevään lehtiartikkeliin. Oli miten oli, orjuuden syiden paikantaminen on haastava tutkimusongelma, joka ansaitsee tulla tutkituksi kunnolla. On hyviä syitä epäillä, että orjuuden syyt ovat jossakin muualla kuin globalisaatiossa. Yksi on se, että orjuus on harvinaistunut 200 vuoden aikana merkittävästi samaan aikaan kun globalisaatio on lisääntynyt. Toinen syy on orjuuden maantieteellinen jakauma. Orjuutta esiintyy nimenomaan niissä paikoissa, joissa yhteydet muuhun maailmaan ovat heikoimmat ja globalisaation vaikutukset vähäisimmät.
Suomeksi HS:n toinen väite kuuluu, että orjuus "on suureksi osaksi yleismaailmallisen, epätasa-arvoisen maailman tuote". Tästä huomataan, että toimittaja on halunnut käyttää ilmaisua "globaali", vaikkei se lauseyhteyteen järkevästi sovi. Jos unohdetaan väitteen alkuosa, koska se näyttää sekoittavan ydinsanomaa, voitaneen olla yhtä mieltä toimittajan syvällisen viisauden kanssa: orjuus on epätasa-arvoisen maailman tuote.
Veikkaan, että artikkelin tausta on se, että toimittaja haluaa puffata Merja Koutaanniemeä ja teksti on kirjoitettu siten, että Merjan kuvilla on maksimaalinen vaikutus. Kenties Merja on toimittajan lasten kummi tai jotain.