Lukukausimaksut – hampaat irvessä ja haudanvakavana

Ulkomaalaisten lukukausimaksukeskustelu on kiihtynyt sellaiseksi, ettei aiempi humoristista sävyä tavoitellut kirjoituksemme enää riitä. Katso esim. tämä, tämä ja tämä. Käydään nyt hampaat irvessä ja haudanvakavana läpi maksujen vastustajien väitteitä.

-Lukukausimaksut vähentävät ulkomaalaisten opiskelijoiden määrää.

Hintojen korottaminen vähentää minkä tahansa hyödykkeen kysyntää. Mutta tämä ei tarkoita sitä, että hyödykkeen “oikea” hinta on nolla. Kukaan ei ole sitä mieltä että autoja pitäisi antaa ilmaiseksi vaikka tämä lisäisi niiden kysyntää.

– Lukukausimaksu vaarantaa korkeakoulujen “kansainvälistymistä”.

Kenties tällä hyvin epämääräisellä käsitteellä tarkoitetaan verkostoitumisesta, kielten oppimisesta ja muihin kulttuureihin tutustumisesta seuraavia hyötyjä. Nämä ovat myönteisiä ulkoisvaikutuksia, joita ulkomaalaisilla on suomalaisille opiskelijoille. Vaikutukset kelpaavat ehkä perusteluksi opintojen tukemiselle, mutta tuskin kokonaan ja kaikille maksuttomalle koulutukselle.

-Opiskelijoita hakeutuisi vähemmän huonoihin korkeakouluihin.

On epäselvää miksi tämä olisi huono asia. Joka tapauksessa se korjaantuu sopivalla hinnoittelulla. Fiatillekin löytyy ostajia, vaikka Mersuja on olemassa.

-Maahan jäävien opiskelijoiden maksamat verot kattavat opiskelukustannukset, joten ilmainen opiskelu hyödyttää suomalaisia.

Saadut hyödyt riippuvat varmasti opiskelijan lahjoista, alasta ja koulusta. Tukea kannattaa antaa vain niille aloille ja kouluille, joista valmistuneista hyötyjä saadaan. Lahjakkaille tuottavia aloja opiskeleville suunnattu stipendijärjestelmä, joka rahoitetaan muiden maksamilla maksuilla on aika paljon tehokkaampi tapa saada näitä hyötyjä kuin täysin maksuton järjestelmä. Lisäksi hyödyt saadaan kaikista yhtä tuottavista ulkomaalaisista, jotka tulevat Suomeen töihin. Jos tukea kannattaa ylipäänsä maksaa, sitä kannattaa siis maksaa kaikille Suomeen tuleville riippumatta siitä missä he ovat tutkintonsa suorittaneet. Tuetaan maahanmuuttoa, ei opiskelua, jos kerran hyödyt saadaan siitä.

-Mutta Suomessa opiskelevat ulkomaalaisetkin ovat ihmisiä. Eikö koulutuksen vaikutus heidänkin  hyvinvointiinsa pitäisi ottaa huomioon?

Ai niin, tästä ei oikeastaan kukaan Suomessa ole puhunutkaan. Ulkomailta tulevan ihmisen arvoksi lasketaan yleensä vain tämän nykyisille suomalaisille tuottama hyvinvointi. Hänen kulutuksensa on laskelmissa pelkkä kustannus. Tämä on epämiellyttävä asenne. Jos siitä luovutaan, koko laskelma muuttuu. Havaitaan, että suurimmat hyvinvointihyödyt saavutetaan tukemalla niiden koulutusta, jotka hyötyvät itse siitä eniten. Tähän joukkoon kuulunee esimerkiksi opiskelijoita, jotka Suomessa saatava koulutus nostaa köyhyydestä. Tässäkin tapauksessa järjestelmä, jossa muiden maksuilla tuetaan köyhien mutta lahjakkaiden stipendejä tai opintolainoja kuulostaa luontevimmalta lähtökohdalta.

Myös suomalaisille yliopisto-opiskelijoille pitäisi asettaa lukukausimaksut. Mutta tästä lisää myöhemmin.