Minä kaavoitin kiitotien päähän
Uusissa asunnoissa on suurin piirtein yhtä paljon merinäköalaa kuin vanhoissa taloissa. Merinäköalalla varustettujen asuntojen määrä ei siis muutu rakentamisen takia. Lisäksi tiedämme, että tulevien asukkaiden maksuhalukkuus ylittää asuntojen rakennuskustannuksen. Miksi? Siksi, että voittoa maksimoiva rakennusliike ei rakentaisi asuntoja tappiolla. Jotta asuntoja ylipäänsä rakennetaan, rakennusliikkeen täytyy saada asunnoista hinta, joka kattaa rakentamisen kustannuksen. Katajanokan uuden talorivistön rakentaminen on siis yhteiskunnan kokonaisedun mukaista.Rakentamisen mahdolliseksi esteeksi muodostuu se, että nykyiset asukkaat ovat poliittisesti äänekäs ryhmä, mutta tulevien asukkaiden henkilöllisyys ei ole tiedossa. Onneksi tähänkin pulmaan löytyy helppo ratkaisu: Annetaan jokaiselle merinäköalan menettävälle asukkaalle asunto uusista taloista samanlaisella merinäköalalla. Samalla he luovuttavat vanhat asuntonsa rakennusliikkeelle, joka voi myydä asunnot eteenpäin. Järjestelyssä osa rakennusliikkeen voitosta siis siirretään vanhoille asukkaille.
Katajanokka oli helppo nakki. Entäs Kivinokan mökkialue? Kannattaako alueelle rakentaa asunnot 6000 ihmiselle vai kannattaako alue säilyttää mökkeilykäytössä? Ratkaisu on jälleen yksinkertainen. Lahjoitetaan Kivinokan maat mökkeilijöille ja annetaan heille vapaat kädet maankäytön suhteen. Mökkeilijät voivat joko jatkaa mökkeilyä tai myydä maat rakennusliikkeelle.Jos mökkeilijät todella arvostavat mökkeilyä niin paljon, että eivät suostu myymään maata rakennusliikkeen tarjoamaan hintaan, on mökkeily Kivinokassa yhteiskunnan kokonaisedun mukaista. Jos mökkeilijät myyvät maan, on asuntojen rakentaminen järkevää.
Idea varmaankin tulee vihervasemmiston puoluetoimistoista? Logiikka on siis sama kuin Helsingin rautatieaseman luovuttaminen veturinkuljettajille! Helsingin kaupungin ei pitäisi vastata kriittisestä liikenneinfrastruktuurista – eihän se omista Helsinkiin tulevien rautateiden maa-alaakaan.
Ei, ihan raakaa taloustiedettä tämä järkeily on
Paljonko rautatieasema maksaa vuokraa, pitäisikö se rakentaa asunnoiksi tai toimistoiksi? Rautatieasema on paljon paremmalla paikalla kuin Malmin kenttä on. Malmin kenttä sitäpaitsi sijoitetttiin Tattarisuollle, koska suota ei katsottu kelpaavan rakennusmaaksi.
Eikö taloustieteen kannalta kannattaisi kentän rakennusoikeus kannattaisi myydä vasta joidenkin vuosien kuluttua, kun nykyiseen tapaan matalasti rakentamalla kaikki muu vapaa rakennusala on saatu tehottomasti käytettyä? Maata ei juurikaan tule lisää, ja kaupunki on jo vuosia kaavoittanut vastaaville alueille 2-4 kerroksisia taloja. Asuntopula voidaan helposti ratkaista rakentamalla muita alueita korkeammin – esimerkiki Jätkäsaari on naurettavan matalaa uudeksi alueeksi. Tukholmassa tällaiset alueet ovat vähintään 10 kerroksisia. Tiesittekö, että lentokentällä on 300 työpaikkaa ja suurin osa Suomalaisista lentäjistä on koulutettu tuolla. Onko nyt varaa lakkauttaa nämä työpaikat ja tuhota suomalainen ilmailu. Jatkossa turvalliset ja luotettavat lentäjät Aasiasta?
No suolle on Suomessa rakennettu taloudellisesti kannattavasti kokonaisia kaupunkeja. Jos kentälle on tarvetta, niin sittenhän lentäjät rakentavat omilla rahoillaan vastaavan vaikka Sipooseen tai Porvooseen, vai mitä?
Kiitos jäsen M kommenteista. Jos luet blogauksen uudelleen rauhallisesti, huomaat, että siinä ei ehdotettu Malmin lentoaseman purkamista vaan esitettiin mekanismi, jolla saataisiin selville, kannattaako lentokentän tilalla olla asuntoja tai muuta toimintaa.
Kommentoin tässä kuitenkin joitakin väitteitäsi:
Rautatieasema: Mielestäsi suomen villkkaimman lähi- ja kaukojunaliikenteen aseman ja pienen lentokentän sijoittuminen on sama asia?
Jätkäsaari korkeaksi: Tästä olen täysin samaa mieltä. Aina kun kaavoitetaan uusi alue (etenkin sellainen jossa ei ole NIMBYjä) hyvällä sijainnilla, kannattaa se tehdä mahdollisimman tehokkaasti. Tästä olemme kirjoittaneet jo useasti: http://asiatonlehdistokatsaus.blogspot.fi/2014/10/matalat-talot-korkeat-hinnat.html ja http://asiatonlehdistokatsaus.blogspot.fi/2015/02/korkeaa-kaupunkikulttuuria.html
300 työpaikkaa: Ja nämäkö todella häviävät? Onko todella niin, että Malmin lentokentän toiminta on järkevää vain Malmilla. Jos kenttä puretaan, toiminta ei siirry muualle vaan loppuu totaalisesti? Suomalaisten lentäjien koulutus loppuu kokonaan? Ei kuulosta kovin mielekkäältä toiminnalta, jos toiminta onnistuu vain tässä yhdessä pisteessä. Ja mikäs vika niissä aasialaisissa lentäjissä olikaan?
P.S. Linkkisi listasta. Teekkarit eivät ole köyhiä: http://asiatonlehdistokatsaus.blogspot.fi/2015/03/chez-liisa-ja-lakimies-leena.html
Google on houkuteltu Suomeen aika isoilla rahoilla. On selvää, ettei Suomella ole menestymisen mahdollisuuksia tulevaisuudessa ilman kilpailukykyisiä liikenneyhteyksiä. Miksi korkeiden talojen rakentamista ei aloiteta jo rakenteilla olevista alueista kuten Jätkäsaaresta ja Hernesaaresta? Bromman ja Lontoon cityn kentät sijaitsevat vähintään yhtä hyvillä paikoilla – pitääkö kaikkien firmojen muuttaa tuonne. Vihervasemmistolaisille tiedoksi, ulkomaankauppa maksaa teidänkin tukenne. Jos nyt velkarahalla tuotetut byrokratiapalvelut ja erilaiset etuudet ja tuet jäävät kaupan hyytyessä maksamatta, nämä palvelut loppuvat ennen pitkää. Mistä syystä Lontoon ja Tukholman taloudet kukoistavat ja Suomen ei? Olisiko jotain yhteyttä sillä, että näissä panostetaan vahvasti lentoliikenteen edellytyksiin kun Suomessa näivetetään niitä?
Malmin lentokenttä on Suomen toiseksi vilkkain lentokenttä. Monta muuta kannattaa lakkauttaa ensin.
Lentokoulutus toimii Suomessa heikon ilmaston vuoksi siten, että oppilaat ja lennonopettajat lentävät hyvän sään sattuessa muiden töiden ohella. Missä muualla Suomessa on riittävä populaatio kannattavan toiminnan ylläpitämiseksi?
Oppilaat tai lennonopettajat eivät ole valmiita matkustamaan kovin pitkää matkaa lentotunnille – kansainvälisistä määräyksistä johtuen vain kaksi tuntia voi antaa koulutusta päivässä. Koulutus on niin pitkä, että edestakaisista matkoista muodostuisi suhteeton rasitus. Kannattavampaa on mennä muutamaksi kuukaudeksi vaikka Floridaan kurssille. Malmin ulkopuolella (Porissa) ammattilentäjäkoulutusta antaa lähinnä valtio kolminkertaisella hinnalla veronmaksajille. Aasialaisten lentäjien turvallisuuskulttuurista löytyy lisää googlella tai vaikkapa täältä ( tapauksia on viime ajoilta useita muitakin )
http://en.wikipedia.org/wiki/Asiana_Airlines_Flight_214
Minne muualle toiminta voisi siirtyä? Ympäristöministeriö on asiaa selvittänyt ja todennut, ettei korvaavaa paikkaa ole: http://www.kaupunkitutkimusta.fi/wp-content/uploads/2013/12/HS-lentokentta%CC%88selvitys-RAPORTTI.pdf
Vihervasemmiston puoluetoimistoista tulee myös väittämä kentän pääasiallisesta harrastuskäytöstä. Faktat täällä, johon myös blogin pitäjät voisivat tutustua ennen höpöhöpön levittämistä. Muistanette, että Brommakin oltiin jyräämässä asunnoiksi, mutta kenttä on nyt tarpeellinen Tukholman yrityksille. http://www.malmiairport.fi/harhaluuloja/
En nyt oikein hiffaa.
Jos kenttä on kerran niin älyttömän tarpeellinen, niin eiväthän nykyiset käyttäjät noin älyttömän tarpeellista kenttää asunnoiksi myy, pikemminkin päinvastoin.
Eikä kaupungin maa-alueiden lahjoittaminen ilmaiseksi yksityisille henkilöille kuulosta ihan hirveän vasemmistolaiselta politiikalta. Pikemminkin päinvastoin sillä tuohan kuulostaa kuulostaa aivan äärimmäisyyksiin viedyltä yksityistämiseltä: myydään yhteiskunnan hallussa olevia hyödykkeitä nollahintaan ykistyisille.
– Syltty
Ilmaiseksi taitaa rautatieasema ja satamatkin olla paikallaan, paitsi että Malmin kentän toiminnasta maksavat kentällä konettaan pitävät asiakasmaksuja. Täältä kannattaa katsoa faktoja väitteiden perusteluiksi, ettei tarvitse väärien mielikuvien varassa toimia: http://www.malmiairport.fi/harhaluuloja/