Palkka-ale: Kaisa Kuponginleikkaaja ja Tiina Toimari
Johtajien vapaaehtoinen palkanalennus on herättänyt runsaasti keskustelua. Keskustelua ei ole luonnehtinut ainakaan taloustieteellinen analyysi. Yleisradion aamu-tv:ssäkin asiasta jutteli mediatutkijasta, entisestä poliitikosta ja lukijoillemme aiemmin tutusta “taloustutkijasta” koostuva porukka. Yhtään ekonomistia ei ollut kutsuttu.
On vaikea sanoa tarkasti, kuinka johtajien vapaaehtoinen palkanalennus vaikuttaisi. Mutta tarkastellaan asian yhtä kiinnostavaa puolta esimerkin avulla.
Kaisa Kuponginleikkaaja on todella rikas. Hän omistaa makkaratehtaan, jossa voidaan valmistaa valtavasti makkaraa. Kaisa ei halua johtaa tehtaan päivittäistä toimintaa, vaan palkkaa toimitusjohtajan.
Kaisa rekrytoi toimitusjohtajaksi Tiina Toimarin. Tiina on hyvin palkattu. Sanokaamme että Tiina saa palkkaa 500 000 euroa vuodessa. Kaisa kerta kaikkiaan tarvitsee pätevän toimitusjohtajan, ja joutuu palkkaamaan Tiinan, olipa hinta kuinka suolainen tahansa. Tiina siis on myös aika hyvin toimeentuleva. Hän ei luonnollisesti ole kuitenkaan läheskään yhtä rikas kuin Kaisa, jonka renki hän on.
Kaisa ja Tiina joutuvat nyt miettimään, kuinka paljon makkaraa pitää tuottaa ja millä hinnalla myydä. Yhden makkaran tuottaminen maksaa euron. Jos makkaran hinnan nostaa kovin korkeaksi, kustakin makkarasta saa paljon rahaa. Mutta makkaraa menee kaupaksi vähän ja voitot ovat pienet.
Jos makkaran hinnan laskee lähelle euroa, sitä menee kaupaksi paljon, mutta kustakin makkarasta saa hyvin vähän rahaa. Voitot ovat tässäkin tapauksessa pienet.
Aikansa pohdittuaan Kaisa ja Tiina löytävät oikean hinnan. Se löytyy jostakin äskeisten tapausten välistä. Tällä hinnalla makkaraa menee kaupaksi aika paljon, ja jokaisesta makkarasta saa hyvän katteen. Hinta on paras mahdollinen siinä mielessä, että sillä puristetaan tehtaasta suurin mahdollinen voitto.
Tiina saa voitoista 500 000 euroa ja loppu menee Kaisalle osinkoina ja osakkeiden arvonnousuna.
Hauskanpito ei kuitenkaan jatku ikuisesti. Johtajien palkanalennustalkoot alkavat. Kaikkien johtajien on yleisen mielipiteen vuoksi alennettava palkkojaan 5 %. Tiinan kohdalla alennus on 25 000 euroa vuodessa. Tiinaa luonnollisesti harmittaa. Tuo 25 000 on hänen vuotuisen Havaijille suuntautuvan golf- ja luau-matkansa hinta. Matka jää siis väliin tänä vuonna.
Mutta kuinka Tiinan palkanalennus vaikuttaa makkarantuotantoon? Ei mitenkään. Makkaran hinnoittelua koskevassa laskelmassa ei ollut mukana Tiinan palkkaa ollenkaan. Tiinan palkka ei vaikuta makkaran hinnoitteluun eikä tuotantoon lainkaan. Suurimman mahdollisen voiton tuottava hinta ei riipu Tiinan palkasta.
Tehtaassa tehdään ihan yhtä paljon makkaraa ja sitä myydään ihan samalla hinnalla. Makkaranostajat eivät siis edes huomaa mitään tapahtuneen. Luonnollisesti myös tehtaan tuottama voitto on edelleen sama.
Ainoa mihin palkanalennus vaikuttaa, on voitonjako. Tiina saa voitosta 25 000 euroa vähemmän ja Kaisa vastaavasti 25 000 enemmän. Tiinan sijasta Havaijille possujuhliin lähteekin häntä vielä huomattavasti rikkaampi Kaisa. Tiinan palkanalennus on lisännyt taloudellista epätasa-arvoa, koska 25 000 euroa varallisuutta on siirtynyt rikkaalta Tiinalta vielä rikkaammalle Kaisalle.
Tietysti jos makkaratehtaan omistaa Kaisan sijasta pörssiyhtiö, Tiinan palkanalennuksen vaikutus tulonjakoon on erilainen. Tulonsiirto on tässä tapauksessa Tiinalta osakkeenomistajille, joista suuri osa on Tiinaa köyhempiä. Jos yksi omistajista on eläkeyhtiö, niin tulonsiirron saavat eläkeläiset.
Pörssisijoittajat eivät kuitenkaan ole erityisen köyhiä ja eläkeyhtiöidenkin kautta eniten hyötyvät ne joiden eläkkeet ovat suurimmat. Tässä hajautetun omistamisenkaan tapauksessa siis palkka-ale ei hyödytä mitenkään huono-osaisia.
Tarinan tärkein opetus on kuitenkin se, että ihmiskunta ei kokonaisuutena ole yhtään rikkaampi Tiinan palkanalennuksen vuoksi. Yhtä ainutta uutta makkaraa ei synny maailmaan Tiinan uhrauksen seurauksena.
Kommentit (21)
Esimerkissä on kokonaan unohdettu tasa-arvovaikutukset ja erityisesti se, miten palkanalennus vaikuttaa naisten halukkuuteen hakeutua johtajiksi ja tehtaanomistajiksi.
Tasa-arvovaikutuksia on kovasti vaikea kvantifioida. Vai paljonko esimerkin Tiinan 25k palkanalennus lisää kateel…köyhempien hyvinvointia? Enemmän kuin Tiinan + valtion tappio? Tiinahan maksaa palkastaan ansiotuloveroa, joka nyt jää valtiolta saamatta. Parhaimmillaankin valtio tienaa nyt yhteisöveron + osinkoveron verran (olettaen, että maksamatta jäänyt palkka lisää yrityksen voittoa saman verran ja että yritysverotettu voitto jaetaan osinkoina). Suoraan rahassa mitattuna valtio tekee palkka-alella tiliä ainoastaan silloin, kun liksa kutistuu julkisen sektorin johtoportaalla, jolloin x rahan palkanalennus lisää säästöjä x rahan verran.