Sirpa Paatero Strategic Investment Fund
Helsingin Sanomat julkaisi lauantaina valtion omistajaohjauksesta vastaavan ministeri Sirpa Paateron haastattelun. Haastattelu pusersi hikikarpaloita paatuneenkin lehdistökatsastajan huolten rypistämälle otsalle. Lyhyessä blogikirjoituksessa on mahdotonta tehdä oikeutta sille sankarilliselle taloudelliselle lukutaidottomuudelle, jota ministeri haastattelussa osoittaa. Seuraavassa joitakin pikku makupaloja.
Paatero ei ymmärrä ihmisiä, jotka huutavat lisää tukia ja verohelpotuksia, mutta samaan aikaan kavahtavat valtiota yritysten omistajina.
“Onko rahoituksen saaminen kivempaa niin, että sen saa avustuksena? Osa yritystuistahan on suoraa tukea.”
Ymmärtääköhän Paatero paremmin meitä, jotka huudamme vähemmän yritystukia ja samaan aikaan kavahdamme valtiota yritysten omistajina? Vaikea uskoa. Paateron esittämään retoriseen kysymykseen voi sen sijaan vastata suoraan: totta kai rahoituksen saaminen vastikkeettomana avustuksena on kivempaa kuin vastikkeellisena rahoituksena. Yhtä hyvin voisi kysyä onko ilmaisen rahan saaminen muka kivempaa kuin rahan ansaitseminen työnteolla.
Paatero ei hellitä:
“Valtio omistajana on ihan samanlainen omistaja kuin muutkin. Se haluaa yhtiön hyvää, se haluaa tuloja Suomeen ja lisää työpaikkoja.”
Mistä edes aloittaa? Aloitetaan ilmeisimmästä: tavalliset yritysten omistajat eivät halua tuloja Suomeen tai lisää työpaikkoja tai jotakin abstraktia yhtiön hyvää. Tavalliset yritysten omistajat haluavat sijoituksilleen tuottoa. Joko valtio siis on aivan erilainen omistaja kuin muut, tai sitten se ei halua mitään Paateron mainitsemista asioista.
Jos siis valtio on aivan samanlainen omistaja kuin muutkin, se haluaa sijoituksilleen mahdollisimman suurta tuottoa. Mutta tässä tapauksessa valtion omistukselle ei ole mitään syytä, aivan samanlaisia sijoittajia kuin muutkin nimittäin löytyy ihan riittävästi ilman valtion osallistumistakin.
Ainoa syy valtion sijoitustoiminnalle voi siis olla se, että valtio on aivan erilainen sijoittaja kuin muut.
Yksi versio erilaisuudesta on se, että valtion tavoitteet ovat Paateron esittämällä tavalla laajemmat kuin tavallisten sijoittajien: esimerkiksi se, että valtion yhtiö tarjoaa enemmän tai parempia työpaikkoja kuin tavalliset yhtiöt. Tämä ei ole mitenkään ongelmatonta, yksi esimerkki ongelmista on jo ehditty käsitellä aiemmin täällä Asiattomassakin. Miksi olisi jotenkin hyvä asia, että valtio kohtelee omia työntekijöitään paremmin kuin aivan samanlaisia kansalaisia aidosti yksityisissä yrityksissä?
Suurempi ongelma on se, että jos valtio ei tavoittele korkeinta mahdollista tuottoa, alentuneeseen tuottovaatimukseen sisältyy aina yritystuki. Mutta toisin kuin “oikeat” yritystuet, huolestuneen kansalaisen / lehdistökatsastajan on lähes mahdotonta tietää kuinka paljon verorahoja valuu tällaiseen piilotukeen. Ja nämä ongelmat ovat vain pitkän listan alkupää, mitään ei ole sanottu vielä esimeriksi valtion omistamisen aiheuttamista vääristymistä poliitikkojen ja byrokraattien kannustimissa.
Mutta Paateron haastattelua lukiessa tulee mieleen, että ministeri uskoo valtion olevan erilainen vielä toisellakin tavalla. Paatero nimittäin haluaa valtion sijoittavan tietyille sektoreille:
“Cleantech-sektorilla Suomessa on osaamista erityisesti energiapuolella. Toisaalta iso juttu on vesien puhdistus.”
Ottamatta kantaa siihen kuinka iso ja magee juttu vesien puhdistus on, kuulostaa siltä, että Paateron mielestä valtion pitää sijoittaa tietyille toimialoille, koska ne ovat tulevaisuuden aloja, joista on odotettavissa tavallista parempi tuotto. Ajatus on siis se, että valtio on erilainen kuin muut, koska se pystyy muita paremmin valitsemaan tulevaisuudessa menestyviä cleantech-yrityksiä. Toisin sanoen valtiota on ajateltava jonkinlaisena Paatero Strategic Investment Fundina. Me Asiattomassa emme hirveästi usko edes oikeiden kovaksikeitettyjen ja rahanhimoisten pankkiirien mahdollisuuksiin onnistua keskimääräistä paremmin sijoitusten valinnassa. Mutta ajatus että esimerkiksi Paatero, jonka ainoa cv:ssä mainittu siviilityö on ehkäisevä pähdetyön ohjaaja, olisi jotenkin erityisen pätevä näissä hommissa, venyttää mielikuvitusta jo liikaa.
Valtion omistus on tarpeen kokonaisedun vuoksi. Riittävän nopea siirtymä yhteiskunnalle tärkeisiin teknologioihin ei onnistu markkinoiden varassa. Siksi esim. USA:ssa cleantechiin sijoitetaan paljon liittovaltion varoja. – Nyt kysymys kuuluukin toisin päin: Jos valtio sijoittaa pääomaa, miksi se ei ottaisi osakkeita?
Kuten kirjoituksessa todettiin, Asiattoman väki suhtautuu varsin epäuskoisesti valtion kykyihin tietää, mitkä ne yhteiskunnalle tärkeät teknologiat ovat. Se, että Yhdysvalloissa liittovaltio sijoittaa rahoja johonkin, ei luonnollisestikaan todista, että kohteet ovat järkeviä. Liittovaltion rahoja on kautta historian tuhlattu mitä pöyristyttävimpiin kohteisiin. Nykyisen cleantech-sijoitustoiminnan motiivitkaan eivät kenties ole olleet täysin viattomia, kuten voi lukea esimerkiksi Washington Postista: http://wapo.st/1w1wfzb.
Ainahan on mahdollista, että Asiaton on ollut väärässä, mutta tämä vielä riitä sen osoittamiseksi.
Muistelen, että tutkimuskin on moneen kertaan osoittanut, että ei ole olemassa mitään näyttöä julkisen sektorin kyvyistä synnyttää menestyvää liiketoimintaa tunnistamalla yksityisiä toimijoita paremmin tulevaisuuden menestysalat. Suomessakin on yritetty kuvaputkia, biotekniikkaa yms. toisaalta peliklusteri on onnistunut hyvin, mutta siinäkin on ehkä pikemminkin toimittu niin, että on notkeasti menty mukaan jo näkyvään menestykseen.
Hirvaskoski, et siis näe markkinoita ja yksityisiä rahoittajia tehokkaana? Ainoastaan valtiollisella tuella voidaan varmistaa uuden teknologian penetroituminen riittävän tehokkaasti ja tuottavasti niille tehottomille markkinoille? En jaa näkemystäsi. Itseäni pelottaa ajatus, että poliitikot päättävät mihin toimialaan milloinkin keskitytään. Eikä pelkästään siitä syystä, että päätöksenteko on tuolla tasolla erittäin kankeaa ja hidasta.
Jaan näkemyksen siitä, että jos valtio tai kuka tahansa sijoittaa pääomaa niin osakkeita tulisi ottaa. Liian suuret omistukset aiheuttavat vain uuden mittakaavan agenttiongelmille.