Koulutarkastus: epilogi
Kirjoitin marraskuussa koulutarkastajien kouluumme tekemästä tarkastuskäynnistä. Vierailu sujui hyvin ja tarkastajat olivat positiivisen oloisia, mutta loppuraportin odottelu aiheutti silti pientä kutinaa koulun johdolle. Juttelin aiheesta rehtorin kanssa ja hän sanoi, että pelkää mahdollisen murskakritiikin lannistavan työyhteisöä, mutta toivoi toisaalta huomioita, neuvoja ja toimenpide-ehdotuksia, voisiko joitain asioita tehdä selkeästi paremmin.
Kun raportti lopulta tuli, yllätti se kaikki positiivisuudellaan. Arki koulussamme ja sen lähiympäristössä on kuitenkin ajoittain aika rajua, joten tarkastajien olisi ollut mahdollista tehdä myös negatiivisia havaintoja. Melkein kaikissa kategorioissa tuli kuitenkin hyväksytty arvosana ja huomautuksetkin koskivat lähinnä asioiden tekemistä paremmin. Itseäni jäi mietityttämään, kuinka pienestä raportin havainnot voivat olla kiinni, kun kyse on vain neljän päivän vierailusta. Myöhemmin syksyllä tapahtui asioita, joiden johdosta poliisi oli tuttu näky koululla. Yksikin isompi asia voi vaikuttaa yleiskuvan muodostumiseen suuntaan tai toiseen.
En ole nähnyt itse raporttia, vain rehtorin henkilökunnalle lähettämän referaatin. Siinä nostetaan vähemmän yllättävästi esiin työrauhan ja turvallisuuden parantaminen. Tämän eteen tehdään jo töitä ja senkin olivat tarkastajat havainneet, mutta työn pitäisi olla tehokkaampaa ja siksi koululle onkin nyt palkattu paljon uutta henkilökuntaa tukemaan, tekemään ennaltaehkäisevää työtä ja olemaan ennen kaikkea läsnä.
Koulutarkastajat havaitsivat myös, että koulussamme on epäpäteviä henkilöitä opettamassa joitain aineita. Enimmäkseen kyse on siitä, että kyseisillä opettajilla on opettajan pätevyys, mutta ei johonkin tiettyyn aineeseen. Tämä selittyy pääasiassa sillä, että Ruotsissa luokanopettajakoulutuksen käyneet eivät saa pätevyyttä kaikkiin ala- ja keskiasteella (1.-6. lk) opetettaviin aineisiin, kuten esimerkiksi itse olen Turun OKL:stä saanut, vaan he erikoistuvat tiettyihin aineisiin tai ainekokonaisuuksiin. Näin ollen ala- ja keski-asteellakin pitäisi olla osittainen aineopettajajärjestelmä. Meillä opettajilla on paljon aineita oman luokkansa kanssa, eikä heillä ole kaikissa aineissa muodollista pätevyyttä. Tähän koulutarkastajat halusivat muutosta ja opettajien siirtelyä omien aineidensa opettajiksi.
Tähän soppaan jouduin lopulta itsekin sotketuksi. Oman 6. lk pienryhmäni kanssa kävi syksyllä niin, että sen neljästä oppilaasta siirrettiin kolme takaisin omiin luokkiinsa muistaakseni lokakuun loppuun mennessä. Syynä oli kyseisen nelikon huono vaikutus toisiinsa ja ryhmän toimimattomuus kokonaisuutena. Negatiivisuus ruokki negatiivisuutta. Kuukauden ajan minulla oli enää yksi oppilas, joka sitten siirtyi kotiopetukseen ja minä jäin ilman oppilaita. Joulukuun autoin ylimääräisenä opettajana lähinnä 5.-luokissa ja jonkin verran myös sijaistin 4.-luokissa.
En ollut yhtään tyytyväinen sijaisopettajan tehtäviin ja toivoin suurempaa roolia 5.-luokkien erityisopettajana ja jopa sovimme tämän oman rehtorini kanssa kehityskeskustelussa, mutta rehtorit olivat koulutarkastajien raportin myötä päätyneet toteamaan, että olen ylimääräinen keskiasteella ja yksi niistä pätevistä opettajista, jotka ovat väärällä paikalla koulussamme. Niinpä sain 15 minuuttia ennen syyslukukauden päättäjäiskahveja tietää, että minut aiotaan siirtää yläasteen pienryhmään opettajaksi, koska siellä tarvitaan kahta opettajaa ja lisäksi haluttiin opettaja, jolla on erityisopettajan pätevyys. Pienryhmää puolitoista vuotta vetäneellä kollegallani kun ei ole sopivuudestaan ja osaamisestaan huolimatta erityisopettajan pätevyyttä.
En tietenkään ollut tyytyväinen, että tällainen asia ilmoitetaan minulle juuri ennen lomalle lähtöä. Asiaa ei tehnyt helpommaksi, että virkaan oli hakenut ihmisiä, jotka todella halusivat sen, mutta rehtorit ottivatkin minut, joka en edes ollut tietoinen, että virka on haussa. Lopulta rehtorit päättivätkin siirtää päätöksen teon tämän vuoden puolelle. Niinpä sain varmistuksen siirrostani yläasteelle sunnuntai-iltana 15 tuntia ennen kevätlukukauden alkua. Kuukauden nykyisessä tehtävässä olleena olen ihan tyytyväinen. Yläasteella on paljon rauhallisempaa, eikä ole tarvinnut kertaakaan painia. Nukunkin paremmin.