Palkalla arvostusta

Boogie Down Productionsin KRS-One räppäsi vuonna 1988 biisissä  My Philosophy , että “it’s not about a salary it’s all about reality”, mutta Ruotsin opettajille palkalla näyttää olevan väliä. Ruotsissahan opettajien palkka eroaa Suomesta siten, että huolimatta 35 + 10 h kokonaistyöajasta se on yleensä pienempi kuin Suomessa. Palkkaa ei ole myöskään määritelty tarkasti työehtosopimuksissa, vaan se neuvotellaan rehtorin kanssa. Erot eri kuntien ja koulujen välillä voivat olla suuret ja Ruotsissa on mahdollisuus päästä myös Suomea paljon kovemmille palkoille.

Palkkakeskustelu nouseekin opettajapulasta ja koulun kriisistä kärsivässä Ruotsissa tällä hetkellä usein otsikoihin. Kouluvuoden alkuun on pari viikkoa ja Ruotsin kouluista puuttuu 5000 opettajaa. Syitä vajeeseen on useita: työn heikko arvostus, monien koulujen vaikea tilanne, työn suuri kuormittavuus ja huono palkka. Koska listan kolmeen ensimmäiseen kohtaan on vaikea vaikuttaa nopealla aikataululla, haetaan monessa kunnassa ratkaisua rahasta. Osa opettajapulan kanssa kamppailevista kunnista lähestyy suoraan opettajia, osa perinteisin lehti- ja netti-ilmoituksin ja usein muualla virassa olevat opettajat ottavat itse yhteyttä naapurikuntaan, tarjoavat osaamistaan ja mittaavat samalla oman markkina-arvonsa. Näin toimi myös kotikunnassani Stenungsundissa pitkän, 25 vuoden, työrupeaman tehnyt matematiikan opettaja, jonka palkkakehitys oli pysähtynyt huolimatta siitä, että hän kahdeksan vuotta sitten vaihtoi yläkoulusta lukioon opettajaksi. Kun kollega kertoi saaneensa  naapurikunnasta heti 4000 kruunua (420 €) paremman kuukausipalkan, päätti Tjörnin kunnassa asuva matematiikanopettaja ottaa yhteyttä kotikuntaansa ja kysyä, onko siellä vapaita virkoja. Hänen meiliinsä vastattiin samantien ja hän sai kutsun haastatteluun yläkouluun, jossa hänen pyyntönsä 5000 kruunun (526 €) palkankorotuksesta verrattuna vanhaan työhön hyväksyttiin. Tämänhetkinen esimies ei voinut tarjota vastaavaa, vaan joutui vain onnittelemaan palkankorotuksesta ja uudesta työstä.

Opettajapulasta ja palkoista kertoo myös Skövde Nyheterin paperiversio, jonka otin eilen mukaani pikaruokaravintolasta. Skövde kuuluu Skaraborgin alueeseen ja monissa alueen kunnista on lukuisia täyttämättömiä virkoja. Skövde isona kuntana ei ole nostanut opettajien palkkoja aikoihin ja nyt tilanne on se, että monilla opettajilla on mitta täynnä ja he hakeutuvat pienempiin naapurikuntiin, jotka pystyvät tarjoamaan parempaa palkkaa. Artikkelissa haastatellun opettajan mukaan suurin osa kunnan opettajista vähintään harkitsee vaihtavansa työpaikkaa toiseen kuntaan tai jopa toiseen ammattiin. Skövden kunnan puolelta löytyy ymmärrystä yksilöiden ratkaisuihin, mutta lisää rahaa ei. 

Palkkakilpailu on totta kai hyvä asia niille opettajille, jotka ovat osaavan maineessa ja osaavat maineensa hyödyntää. Usein kuulee argumentointia, että on ihan oikein, että ahkerat ja kyvykkäät opettajat voivat myydä omaa osaamistaan ja saada parempaa palkkaa. Onhan se näinkin, mutta ei palkkakilpailu ole mikään tae siitä, että isolla palkalla saataisiin haalittua parhaat opettajat. Osa parhaista opettajista haluaa sitoutua pitkäjänteiseen työhön samassa koulussa, sillä parhaat tulokset oppilaiden kanssa syntyvät siten ja juuri oppilaat kärsivät eniten, jos opettajat jatkuvasti vaihtuvat. Jos taas kaikki “parhaat” opettajat lähtevät maksukykyisiin kuntiin tai kouluihin ja “huonot” jäävät resurssipulasta kärsiviin, syntyy pikkuhiljaa entistä eriytyneempiä kuntia ja kouluja. Itsekin sain neuvon olla hakematta töitä Göteborgista, koska Bohuslänin pikkukunnat maksavat pääsääntöisesti paremmin.

Opettajan työn huonosta arvostuksesta ja opettajapulasta johtuen on Ruotsin valtio tehnyt suursatsauksen vuosille 2016-17 ja jakaa kouluille 3 miljardia kruunua ns. Lärarlönelyftet-ohjelmassa. Näitä rahoja voi hakea palkanlisäksi opettajille, jotka ovat osallistuneet opetuksen kehittämiseen seuraavien kriteerien mukaan:

• ottanut erityistä vastuuta opetuksen kehittämisestä perustuen tieteelliseen pohjaan ja uskottavaan kokemukseen
• lisäkouluttautumalla parantanut opetuksen sisältöä ja metodeja
• ottanut erityistä vastuuta uusien kollegoiden tukemisessa ja opastamisessa tai ottanut erityistä vastuuta oppiaineen kehittämisessä
• ottanut erityistä vastuuta monimutkaisten opetustilanteiden ratkaisemisessa.

Lärarlönelyftet-säännöissä on mainittu, että ohjelmaan kuuluvien opettajien palkanlisä on keskimäärin vähintään 2500 kruunua ja enintään 3500 kruunua kuukaudessa, mutta se voi jakautua esimerkiksi niin, että yksi opettaja saa 1000 kruunun  ja toinen 5000 kruunun lisän. Rehtori päättää. Aika näyttää, miten Lärarlönelyftet vaikuttaa opettajan ammatin arvostukseen ja opettajien motivaatioon ja onko riskinä, että työpaikan sisällä syntyy kateutta ja kyräilyä.