Ensi-illassa Sicario, joka on kuin 2010-luvun Heat, mutta parempi

Emily Blunt kulkee tässä vielä pukumiesten edellä. Sicario (2015)
Emily Blunt kulkee tässä vielä pukumiesten edellä. Sicario (2015)

Helsingin valtaa seuraavien kymmenen päivän ajaksi Rakkautta & Anarkiaa, mutta sen lisäksi levitykseen saapuu kolme isohkoa ensi-iltaa. Keskityn niistä Sicarioon. Sen lisäksi tarjolla on nuorten seikkailusarjan kakkososa Labyrintti – Aavikkokokeet (Maze Runner: The Scorch Trials), sekä taidemaailmaan sijoittuva natsihistoriadraama Kultainen nainen (Woman in Gold), jolle suuresti arvostamani kollega antoi arvosanan 2/100.

Sicario ei ole vähempää kuin yksi syksyn voimakkaimmista ensi-illoista ja 2000-luvun parhaista toimintaelokuvista. Vertaus Michael Mannin Heatiin on siinä määrin perusteltu, että kyse on samaan tapaan taidolla rakennetusta, kliiniseen ja toteavaankin tapaan (tämä ei poissulje visuaalista tyylittelyä) kertovasta toimintaelokuvasta, jossa jokainen ammuttu luoti merkitsee jotain. Eroja on silti ehkä enemmän kuin yhteneväisyyksiä: Sicario ei esimerkiksi kerro kahden vahvan miehen vastakkainasettelusta, vaan naisagentista, joka hiljalleen menettää otteen työstään.

Emily Blunt on tuo naisagentti, Kate Macer. En käyttäisi nais-etuliitettä, ellei se Sicariossa olisi tavallaan olennainen juttu.

Elokuva alkaa Macerin johtamalla FBI-operaatiolla, jossa huumeluolaksi epäilty talo rauhallisella esikaupunkialueella paljastuu huumekartellin massahaudaksi. Sitten räjähtää. Seuraa jälkipyykkiä ja Macer istutetaan pöytään tusinan pukumiehen ympäröimäksi. Hän saa työtarjouksen, josta kunnianhimoinen uraohjus ei voi kieltäytyä.

Pian Macer istuu lentokoneessa puolustusministeriön vähäpuheisen “konsultin” Matt Groverin (Josh Brolin) sekä tämän käytännössä mykän kollegan Alejandron (Benicio del Toro) kanssa matkalla El Pasoon – paitsi että todellinen kohde on Juarez, kaupunki ihan Yhdysvaltojen ja Meksikon rajan tuntumassa. Sieltä haetaan huumepomo, jonka vangitsemalla päästään toivottavasti vielä isompaan pomoon käsiksi.

Sicarion seuraaman operaation detaljeilla ei ole väliä. Niistä ei ole perillä päähenkilö itsekään, sillä Macer jätetään pimentoon kaikista olennaisista asioista. Järjestelmä toimii niin, että kaikki ylimpien portaiden hartiakkaiden miesten alapuolella ovat pelinappuloita. Jossain vaiheessa Alejandro neuvoo Maceria: “Missään ei tule olemaan järkeä amerikkalaisille korvillesi, ja tulet epäilemään kaikkea mitä me teemme.”

Käsikirjoittaja Taylor Sheridan ei ole kiinnostunut tarinasta jossa päähenkilö selättäisi sukupuolihierarkian tai osoittaisi olevansa ihan yhtä kova ja kykeneväinen kuin muutkin. Kyse on monimutkaisesta pelistä, jonka sääntökirjassa on tuhat sivua tekstiä ja toinen mokoma liitteitä. Ja kuka tahansa ei todellakaan voi voittaa.

Se, ettei naispäähenkilö pysty kääntämään tilannetta minkäänlaiseksi voitoksi, on katsojalle iso pettymys. Ja nimenomaan isoista pettymyksistä Sicariossa on kyse. Voimattomuudesta sellaisen systeemin äärellä, jossa voitetaan historian ja peliälyn, ei oikeamielisyyden avulla.

Visuaalisesti Roger Deakinsin kuvaama ja Joe Walkerin leikkaama Sicario tyrmää. Se on kaksi tuntia kynsien uppoamista istuimen käsinojiin. Se on jumalattoman pitkä sarja otoksia viiden auton letkasta, jolla pohjustetaan rajanylityspisteeseen sijoittuvaa toimintakohtausta. Tuossa kohtauksessa on enemmän jännitystä kuin missään Fast and Furious -elokuvassa, eivätkä autot edes liiku!

Se on pitkiä uhkaavia otoksia, joissa lentokoneen varjo liitää Meksikon no man’s landin yllä. Se on teräviä laukauksia, kelmeitä kuulusteluhuoneiden valoja, maanalaista klaustrofobiaa ja systemaattista voimattomuuden tunnetta.

Ohjaaja Denis Villeneuve (Incendies, Enemy, Prisoners) tekee elokuviaan tehokkaasti ja tinkimättömästi. Sicario on vuoden toimintaelokuva ja se on syytä nähdä isolta valkokankaalta.

Ai niin, R&A-vinkit. Kyselkää kavereilta! Yritän tehdä viikonlopuksi vielä tärppilistan. Tässä elokuvat, joihin itse menisin tänään:

12.00 He ovat paenneet (KP6)

13.00 Jauja (Maxim)

14.00 Live From New York! (KP9)

16.15 Nasty Baby (Maxim)

18.30 Dheepan (Bio Rex) (Loppuunmyyty!)

18.30 Violet (Kino Engel)

20.45 Liza, the Fox-Fairy (KP9)

21.00 The Lobster (Bio Rex) (Loppuunmyyty!)

21.00 Victoria (Orion)

Kommentit (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *