Suomeen keploteltu – ydinvoima
Fennovoiman ympärillä on kuohunut vuosia. Yhtiö on pelastettu viime tingassa. Toimittaja Hanna Nikkanen kertoo keskiviikkona ilmestyneessä Long Play:n jutussaan, että ainoa todellinen voittaja taitaa olla rakennusyhtiö SRV, joka ilmestyi viime hetkellä mukaan aika ajoin farssiksi muuttuneeseen hankkeeseen.
-Moni on varmasti ajatellut pelanneensa omat korttinsa ovelasti, mutta todellisuudessa niin taisi tehdä vain rakennusyhtiö SRV, Nikkanen puntaroi Long Playssa.
Nikkasen artikkelissa puidaan seikkaperäisesti, kuinka ydinvoimayhtiö Fennovoiman ympärillä on pelattu, juonittu ja riidelty jo kahdeksan vuoden ajan.
Vielä aivan viime hetkillä, heinäkuun aikana, työ- ja elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.), Fortumin hallituksen puheenjohtaja Sari Baldauf, Outokummun hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila ja rakennusliike SRV:n pääomistaja Ilpo Kokkila miettivät kuumeisesti ratkaisuja Fennovoima-hankkeelle. Rehn matkusti Venäjälle neuvottelemaan asiasta, ja lopulta Fortumista tuli kuin tulikin yksi hankkeen suomalaisista sijoittajista.
Venäjän valtion ydinvoimayhtiö Rosatom palkitsi suomalaisen rakennuttajan antamalla sille toimeksiannon: SRV otti hoitaakseen voimalatyömaan projektinjohtamisen.
SRV:n pääomistajan Ilpo Kokkilan ratkaisua helpotti Nikkasen mukaan varmasti se, että myös teräsyhtiö Outokumpu piti sitoumuksestaan kiinni monien muiden alun perin voimalahankkeesta kiinnostuneiden livetessä joukosta.
”Outokummulle ratkaisu oli helpompi. Se oli ollut alusta asti Fennovoiman suurin kotimainen osakas, ja kesän sekoilu oli suututtanut hallituksen äkkipikaista puheenjohtajaa Jorma Ollilaa.”
**
Energiapolitiikkaan sitoudutaan pitkäjänteisesti. Ydinvoimalla on kiivaat vastustajansa ja puolustajansa. Fennovoimalle löytyi Suomesta pelastaja, vaikka käytännössä Suomeen on tulossa epäonninen laitostoimittaja. Samalla Suomi on niputettu uudella ydinvoimalalla entistä tiiviimmin Venäjän kylkeen. Oman mausteensa rakennusprojektille antaa se, että suomalaisten kuntien kumppani sotkettiin mukaan Venäjän kilpailevien energiayritysten keskinäiseen nahisteluun.
Kokkilan, Ollilan ja Baldaufin neuvonpitoa tarvittiin, koska energiayhtiö Fortumin monimutkaiset yritysjärjestelyt venäläisten yhtiöiden kanssa menivät mönkään. Entisen ministerin Jan Vapaavuoren (kok.) ”hatusta” tempaistua 60 prosentin kotimaisuusastetta EU:sta tai Euroopan talousalueelta paikkaamaan etsittiin ”kroatialaisyhtiö”, joka osoittautui lopulta bulvaaniksi ja hätäratkaisuksi.
Uutiskuvissa elinkeinoministeri Rehn näytti lähinnä juoksupojalta hänen sukkuloidessaan ravintola Kalastajatorpalta Moskovaan. Ministeriökin pelasi aikaa ja palkkasi konsultin selvittämään bulvaanin taustaa. Lopulta esiin tulivat aivan samat asiat, jotka Twitterin käyttäjät saivat selville yhdessä illassa.
Nikkanen kertoo, kuinka työ- ja elinkeinoministeriössä virkamies Jorma Aurela ehti jo kollegoineen työstää valmiiksi päätöksen, jolla Fennovoima kaadettaisiin, mutta lopulta hanke pelastettiin Fortumin lupautuessa lähtemään mukaan uuteen ydinvoimalahankkeeseen.
Millaisesta teollispoliittisesta hankkeesta loppujen lopuksi on kyse, sitä voidaan arvioida vasta vuosien kuluttua.
Saavutetun sopimuksen mukaan Rosatom perusti Suomeen tytäryhtiön, RAOS Voiman, joka tuli hankkeeseen osakkaaksi 34 prosentin omistusosuudella.
Nikkanen muistuttaa, että Venäjältä hankittiin muutakin rahoitusta. Keväällä 2014 Suomessa uutisoitiin, että Venäjän valtio oli myöntänyt RAOS Voimalle 2,4 miljardin euron rahoituspotin. Rahat otettiin hyvinvointirahastosta, joka on tarkoitettu tulevien eläkkeiden maksuun.
”Long Playn näkemän sopimuksen mukaan lainasumma on – toisin kuin Suomessa uutisoitiin – sidottu ruplan kurssiin. Ruplissa lainasumma on korkeintaan 150 miljardia, mikä tekee nykyisellä kurssilla 2,17 miljardia euroa, siis yli 200 miljoonaa euroa vähemmän kuin julkisuudessa aiemmin mainittu 2,4 miljardia. Jos ruplan alamäki jatkuu, muut osakkaat voivat joutua kasvattamaan rahoitusosuuttaan entisestään.”
-Voi myös käydä niin, että hyvinvointirahastosta loppuvat rahat ennen kuin RAOS Voima on saanut kaikki lainaeränsä. Viime aikoina Venäjä on käyttänyt hyvinvointirahaston säästöjä muun muassa sotimiseen, Nikkanen kirjoittaa.
**
Kuin pisteenä kaikkien hankaluuksien päälle myös venäläinen laitostoimittaja joutui kesällä, viiveellä tosin, kertomaan odottamattomista ongelmistaan.
“Ja sitten 4. heinäkuuta Rosatomin ydinvoimalatyömaalla Sosnovyi Borissa pamahtaa. Noin 70 tonnin painoista reaktorilaitteistoa siirretään nosturilla, ja kantohihna katkeaa – koko paketti putoaa kahdenkymmenen metrin korkeudesta voimalan polttoainealtaaseen. Asiasta tiedotetaan vasta kymmenen päivän kuluttua, kun tieto on vuotanut työntekijöiden kautta maailmalle. Pian kerrotaan myös, että voimalan ensimmäisen reaktorin valmistumista lykätään vuoteen 2018. Käyttöönottoa on lykätty aiemminkin, nyt yhteensä viidellä vuodella. Rosatomin mukaan viivästys johtuu sähkömarkkinoista, mutta voimalatyöntekijät kertovat laitteiston vahingoittuneen käyttökelvottomaan kuntoon.”
Nikkanen arvioi, että juuri Sosnovyi Borin reaktoreiden käyttökokemusten piti antaa hyödyllistä tietoa Fennovoiman voimalaa varten. Nyt näyttää siltä, etteivät reaktorit ehdikään olla kovin pitkään toiminnassa ennen kuin Rosatom käynnistää Hanhikiven voimalan.
Nikkasen mielestä moni on varmasti toiminut vilpittömästi isänmaan etua ajatellen: kunhan kompuroiva voimalahanke saa vähän kulissien takaista vetoapua, se pian suoriutuu jo itsekseen markkinoilla.
“Suhdanteita ja energiapoliittisia muoti-ilmiöitä nyt tulee ja menee, mutta suomalainen raskas teollisuus pysyy ja porskuttaa – ja maailman myrskyiltä meitä turvaa ylivoimainen turvallisuuskulttuurimme ja yritystemme suoraselkäisyys”, Nikkanen arvioi.
Long playin tilaajana olen huolestunut journalismin tasosta. Pitääkö sitä jo otsikossa vuotaa toimituksen kanta asiaan, sen sijaan että edes yrittäisi esittää puolueetonta. “Keplottelun” sijaan olisi voinut käyttää neutraalimpaa ilmaisua, tai vaikkapa päinvastaista.
En minäkään välttämättä pidä Fennovoiman toiminnasta, mutta Log play saattaisi olla Suomen tutkivan journalismin toivo, sen sijaan että se esittäytyy joka toisessa artikkelissaan Vihreän Langan jatkeena.
Tekisitte edes vertailun vuoksi jutun tuulivoiman tukiaisista.
Hyvä kirjoitus.
Kyse ei ole Long Playn, Nikkasen Hannan otsikosta. Otsikko on minun. Long Playn otsikko on Fennomania. /Jarmo