Neuvostoliitto natisee vuonna 1991
Neuvostoliitto lakkasi olemasta joulukuussa 1991. Traumaattinen ja nöyryyttävä kokemus sai vauhtia syyskesällä. Aiheellinen kysymys on edelleen se, oliko Venäjän demokratisoitumisen epäonnistuminen ennalta määrättyä ja johtuvaa tavasta, jolla Neuvostoliitto romautettiin.
Itse asiassa Neuvostoliiton järjestelmä rapautui hiljakseen, koska välttämättömien tavaroiden jonottamisesta väsyneet ihmiset eivät halunneet enää puolustaa vielä hetkeä aikaisemmin mahtavaa kommunistista puoluetta.
(Kirjoitus on jatkoa blogille 19.8.2021 Neuvostoliiton tuhoa todistamassa )
Vuoden 1991 vallankaappaus keskeytti byrokraattisen ja totalitaarisen hallinnon hitaan muutoksen joko henkilökohtaiseksi itsevaltiudeksi tai demokraattiseksi valtioksi.
Meduzan Valeri Igumenov opiskelijana barrikadeilla Moskovassa. (Teksti englanniksi)
Tuloksena oli kaaos, jota ei hallinnut kukaan.
Aiheesta keskusteltiin Saharov-keskuksen videokonferensissa 26. päivä elokuuta.
Uudelleen järjestetty johto yritti normalisoida taloutta ilman siirtymistä demokratiaan. Neuvostoliiton ajan rikoksista ei tuomittu ketään ja vallankaappausta yrittäneiden johtoryhmäkin armahdettiin muutaman vuoden kuluessa.
Professori Vladislav Zubok: Mihail Gorbatšov uskoi voivansa palauttaa maan Leninin tarkoittamaan tilaan. (Olisi pitänyt viedä uudistukset diktaattorina loppuun asti, eikä antaa tehtävää parlamentille. Gorbatšov oli niin vanhoillisten kuin demokraattien puristuksessa.)
Neuvostoliiton romahtaminen ei vapauttanut ihmisiä keisarillisista komplekseista eikä maan turvallisuuspalveluiden vallasta. Maan kehittyminen oikeusvaltioksi estettiin.
Politiikan tutkija Tatjana Vorožeikina: Venäjän demokraattinen nomenklatuura järjestäytyi; kansallisuuskiistat (mm. Vuoristo-Karabahissa heikensivät Neuvostoliittoa); Belovežissa Boris Jeltsinin rooli oli ratkaiseva, mutta johtavien henkilöiden piirissä ajateltiin imperialistisesti. Leningradin kaupunginjohtaja Anatoli Sobtšak esimerkiksi ajatteli, että annetaan muiden päästää höyryjä. Krim! Suhde Ukrainaan antoi oman leimansa koko vuosikymmeneen. Hyvä muistutus – kyse ei ollut verettömästä vallankumouksesta, Neuvostoliiton hajoamisesta. Pakolaiset – sisällissota Tadžikistanissa, sota Tšetšeniassa. Vladimir Putinin sota suoraa jatkoa imperialistiselle menneisyydelle.
Professori Dmitri Travin: Neuvostoliiton hajotti kehno talous. Uudistukset eivät olleet onnistuneet. Hinnat jatkoivat nousua ja palkat laskivat. Krimin tai Ukrainan palauttamista ei haikailtu 1990-luvulla. 2000-luvun alussa öljynhinnan nousu ja aiemmin tehdyt muutokset nostivat ihmisten elintasoa ja tämän vuoksi autoritaarinen hallinto on saavuttanut nykyisen asemansa. Kompromissien kautta kommunistit ovat saaneet takaisin asemiaansa; Venäjällä inflaatio ei johtunut sotimisesta vaan kilpailukyvyttömästä tuotannosta. Taloudesta aiheutunut trauma mahdollisti autoritaarisen hallinnon nousun. (Vallankaappausyritys osoitti, kuinka helppoa oli syrjäyttää Gorbtšov.)
Professori Aleksandr Obolonski: Venäjällä olisi pitänyt ottaa haltuun KGB:n arkistot, kuten tehtiin monessa muussa maassa. Monia tehtäviä (ihmisiä) olisi pitänyt suojella KGB:lta. Kolme elokuun päivää olivat romanttisia: ihmiset olivat liikkeellä, koska he halusivat suojella ihmisarvoaan. Eivät niinkään materiaalisten syiden vuoksi. Romantiikka vaatii nopeita ratkaisuja. Vallankumouksen moottorit olivat eri ihmisiä kuin talouden parissa painineet. Ihmiset kokivat tulleensa huijatuiksi. Lustraatio [monissa Itä-Euroopan maissa vuoden 1989–1991 kommunistihallintojen vallasta poistumisen jälkeinen puhdistus, jossa rajoitetaan entisten kommunistien ja etenkin salaisen poliisin ilmiantajien pääsyä poliittisiin johtotehtäviin tai virkamiesasemiin.] olisi (on) välttämätön kuten se oli muille itäisen Euroopan maille olkoonkin, että niissä oli kyse 40 vuodesta ja Venäjällä 70 vuodesta.
Lisää koostetta tilaisuuden puheenvuoroista löytyy Facebook-sivultani.
Blogin lopussa on linkkejä venäjäkieliseen tutkimuskirjallisuuteen, ja haastatteluihin, joita ovat tuottaneet tai joihin ovat osallistuneet keskustelutilaisuudessa mukana olleet tutkijat.
**
Novaja Gazeta: Miten KGB hajotti Neuvostoliiton? Historioitsija Nikita Petrov ja toimituspäällikkö Kirill Martynov.
**
Valtava maan uudistamiseksi aloitettu perestroika kaatoi lopulta lahon Neuvostoliiton. Ilman alhaalta tullutta painetta demokratisoitumispyrkimys oli maho – vailla voimaa.
Tapahtumia on muisteltu laajasti. Blogissa on linkkejä YLEn juttuihin, joita olin vuonna 1991 Moskovassa tekemässä.
(Jutuissa ei ole tekstityksiä, mutta johdantotekstit kertovat oleellisen myös haastateltavien puheenvuoroista ja vastauksista.)
**
Kooste II YLEn uutisisista lähinnä Moskovan kirjeenvaihtajien vinkkelistä.
Moskovan kehäkadun Novyi Arbatin -tunnelissa kuoli kolme miestä. Vallankaappausyritys sai konkreettisesti veriuhrinsa. Yleisradion toimittajat Reijo Nikkilä, Kari Ahola ja Jarmo Koponen kiirehtivät paikalle, kun CNN oli välittänyt ensimmäiset tiedot välikohtauksesta Yhdysvaltojen suurlähetystön edessä. Venäjän parlamentin puolustajat olivat saartaneet miehistönkuljetusajoneuvoja tunneliin. Miehistä kaksi kuoli luoteihin, ja yksi sotilas puristui hengiltä tunnelin seinän ja panssariajoneuvon (BTR:n) väliin. (Puhelinraportti YLEn ylimääräisiin aamu-uutisiin.)
**
Neuvostoliiton vallankaappaus loppuu yhtä yllättäen kuin on alkanutkin. Uutistoimituksissa arvuutellaan poikkeustilakomitean kahdeksikon katoamista. Venäjän presidentti Boris Jeltsin näyttää voittaneen Moskovassa, ja saaneen itsepäiset johtajat sekä kansalaisetkin puolelleen. Presidentti Mihail Gorbatšovin odotetaan palaavan Neuvostoliiton johtoon. Venäjän rooli Neuvostoliiton kuristamisessa yllätti, ja mahdollinen kaaos pelotti, mutta toisaalta vallankumousta yrittäneiden sekoilu antoi tilaa niin uutisten tekijöille kuin kansalaisillekin.
**
Neuvostoliitossa vessapaperin puutteesta tuli vitsi. Vallankaappausyrityksen aikaan Pravda-lehden paikka uuden Nezavisimaja Gazetan toimituksessa kävi hyvin uutisjutun kuvitukseksi. KGB:n edeltäjän Tšekan perustajan patsas sai lähteä, mutta yhteiskunnan rakenteiden uudistaminen oli elokuussa 1991 vasta alussa. Toimituksessa verrattiin Mihail Gorbatšovia monarkkiin, joka johtaa, mutta ei hallitse maata. Tarvittiin uusi perestroika Boris Jeltsinin johdolla.
**
Presidentti Mihail Gorbatšov tunnustaa Venäjän johtajan merkityksen vallankaappauksen kukistamisessa. Voimansa tunnossa Boris Jeltsin haluaa lakkauttaa kommunistisen puolueen Venäjällä ja nöyryyttää liittovaltion johtajaa. Potut pottuina. Jeltsin putosi korkealta, mutta palasi. Populistista johtajaa seurattiin. Hänestä oli helppoa tehdä television uutisjuttuun sankari. Patsaan kaataneet moskovalaiset vaativat KGB:n vallan kaventamista. Turhaan.
**
Neuvostoliiton epäonnistuneen vallankaappausyrityksen syylliset olivat nopeasti kuin torakat purkissa. Yleisö janosi kuolemantuomioita – neuvostojohdon synneistä. Afganistanin veteraanit muistelivat hautajaisissa yhtä omaansa. Vuorilla karaistunut mies kuoli kahden toverinsa kanssa Moskovan kehäkadulle Venäjän vuoksi. Tunnelma vei mukanaan toimittajan. Samaan aikaan Suomessa mietittiin rauhallisesti sitä, miten sopimukset Neuvostoliiton kanssa muuttuvat.
**
Neuvostoliiton hajoamista edelsivät neuvottelut tasavaltojen keskinäisestä suhteesta. Maan korkein neuvosto eli neuvostoparlamentti oli koolla vallankaappausyrityksen jälkeen, eikä Mihail Gorbatšovilla ollut enää keinoja pitää Baltian maita mukana.
**
Neuvostoliiton presidentti MIhail Gorbatšov pyrki pitämään maansa koossa taloussopimuksella. Neuvostoparlamentissa yhdeksi aiheeksi nousivat Ukrainaan sijoitetut ydinaseet. Ukraina oli valmis luopumaan aseistaan. Puhelias Leningradin johtaja Anatoli Sotšak väitteli ukrainalaisedustajan kanssa. Rajoihin ei haluttu kajota, mutta Venäjä kahmi hallintaansa yleisliittolaiset ministeriöt, eikä myöntynyt Gorbatšovin tavoittelemaan sopimukseen.
**
Neuvostoliiton presidentti tarvitsi Venäjän ja muiden tasavaltojen johtajien tuen. Pyrkimyksenä oli saavuttaa suvereenien tasavaltojen liitto. Ulkoministerin mukaan baltit tulivat erityisellä tavalla osaksi Neuvostoliittoa ja niin ne myös lähtevät. Presidentti Mihail Gorbatšov taivutteli kansanedustajien kongressin lykkäämään Baltian maiden itsenäisyyden tunnustamista. Kansanedustajien tehtävänä oli lopettaa oma toimintansa.
**
Kansanedustajien kongressi läheni loppua sekavissa tunnelmissa. Tasavallat saivat oikeuden erota Neuvostoliitosta. Venäjä ja Ukraina pitivät kiinni omista tavoitteistaan. Ukraina halusi oikeuksia omien lakiensa säätämisen. Mihail Gorbatšov ajoi maalleen uutta johtomallia – valtioneuvostoa, johon kuuluisivat jäseninä Neuvostoliiton presidentti ja tasavaltojen korkein johto.
Kansanedustajien kongressi päättyi syyskuun 5. päivä. Punaisella torilla haastatellut kokousedustajat arvioivat, että Venäjä ja muut tasavallat saivat itsenäisyyden, jota nämä tavoittelivat. Leningradin kaupunginjohtaja Anatoli Sobtšak varmisti näkyvyytensä ehdottamalla Lenin hautaamista Leningradiin.
**
Baltit saivat itsenäisyytensä. Virossa YLEn kirjeenvaihtaja Ulla-Maija Määttänen jututtaa Tallinnassa juhlimaan pääseviä ihmisiä. – Aika ottaa kolme ryyppyä, sanoo mies kadulla: yksi kansan puolesta, toinen onnen vuoksi ja kolmas tulevaisuudelle. Myös Georgiassa (Gruusiassa) uskottiin itsenäisyyden koittavan lähiaikoina. Rajakysymykset pohdituttavat.
**
Ulkopolitist’in juttusarja vuodelta 2016. Veera Laine – Kun Neuvostoliitto hajosi, osa 3: Ovatko ”glasnostin vastustajat” voittaneet?
**
Дмитрий Травин Очерки новейшей истории России Книга первая: 1985–1999
http://www.ru-90.ru/sites/default/files/texts/travin_ocherki_v1.pdf
Дмитрий Травин Три этапа Перестройки: непреднамеренная эволюция (http://www.eedialog.org/…/tri-jetapa-perestrojki…/). Глава из книги «Демонтаж коммунизма. 30 лет спустя»;
Майкл Мандельбаум Coup de grâce: конец СССР (https://www.nlobooks.ru/…/nepr…/109_nz_5_2016/article/12121/);
Владислав Зубок Был ли шанс сохранить Союз? Горбачев, экономический кризис и Rexit (https://republic.ru/posts/101307);
Владислав Зубок Был ли шанс сохранить Союз? Метания Горбачева, Союзный договор, мотив ГКЧП (https://republic.ru/posts/101326);
Андрей Захаров Послесловие. Загадочный путч (https://www.nlobooks.ru/…/nepr…/109_nz_5_2016/article/12122/);
Владислав Зубок, Андрей Захаров. Интервью о путче-1991 (https://www.nlobooks.ru/…/nepr…/109_nz_5_2016/article/12123/);
Татьяна Ворожейкина Альтернативы для СССР (https://www.vedomosti.ru/…/12/16/669922-alternativi-sssr);
Владислав Зубок Крах СССР и кризис старых версий (https://www.vedomosti.ru/…/arti…/2016/12/09/668913-krah-sssr);
25 лет деградации демократии? (https://www.svoboda.org/a/27061913.html) Обсуждают Виктор Шейнис, Игорь Клямкин, Татьяна Ворожейкина;
Татьяна Ворожейкина Глядя назад: возможные альтернативы в развитии перестройки (http://ecsocman.hse.ru/text/16429250/);
Дмитрий Травин Путин и путч (https://www.rosbalt.ru/blogs/2018/08/19/1724989.html);
Дмитрий Травин Михаил Горбачев, колосс форосский (https://newtimes.ru/articles/detail/201594);
Александр Оболонский Либеральная и бюрократическая ментальность как факторы трансформаций конца 1980-х – 1990-х гг. (https://publications.hse.ru/articles/227019586);
Александр Оболонский Люстрация как институт периода транзита: плюсы и минусы (https://publications.hse.ru/articles/414677406);
Дмитрий Травин История наоборот. Как Сталин поймал в ловушку Горбачева (https://economytimes.ru/…/istoriya-naoborot-kak-stalin…);
Дмитрий Травин Как мы не прошли китайским путем (https://novayagazeta.ru/…/80066-kak-my-ne-proshli-kitayskim…);
Татьяна Ворожейкина, Василий Жарков, Андрей Захаров, Андрей Колесников, Алексей Левинсон, Николай Петров, Андрей Рябов 1985-2015: ценности перестройки в контексте современной России (https://carnegie.ru/2015/05/28/ru-pub-60276).