Putin on Kekkonen
Suomessa ei tarvittu vaaleja vuonna 1974 kun Kekkonen valittiin jatkamaan presidenttinä. Poikkeuslaki oli tae Neuvostoliiton suhteiden jatkumiselle. Eikä siinä kaikki. Vaikka Kekkosen jatko oli juuri sovittu, pyörähti uusi mylly käyntiin jo vuonna 1975, jolloin alettiin sovitella järjestystä vuoden 1978 vaaleja silmällä pitäen.
Tietenkin aktiivisia oltiin Moskovassa, mutta myös Suomessa monet ymmärsivät, että vaaleilla kikkailusta saatiin vakauden varmistus. Kekkonen oli kansan valitsemana presidenttinä niin pitkään kuin pystyi.
Vaaleilla kikkaillaan äänestäjistä
Suomen poliittisen eliitin hyväksymä välttämättömyys tuli vääjäämättä mieleen kun mietin sitä, miksi Venäjällä aiotaan aikaistaa parilla kuukaudella maan parlamentin alahuoneen duuman vaaleja vuonna 2016. Seuraavasta duumasta halutaan ilmeisesti vielä nykyistäkin lojaalimpi. Tämä onnistuu järjestämällä listavaalit, jolloin läpi pääsevät ennustettavat ja toivotut ihmiset.
Todellisia syitä voi vielä vain arvailla, mutta varmaa on se, että Venäjällä vaalien järjestäminen tarkoittaa laillisuuden korostamista. Tämä on tärkeää, koska jokainen näkee maan olevan autoritaarinen jo siinä määrin, ettei vaaleilla ole merkitystä kuin yhdelle ihmiselle Kremlissä.
Monet povasivat Venäjän joutuvan järjestämään vaaleja Ukrainan sodan vuoksi jo aiemmin. Kun vaaleja aikaistetaan joulukuusta syyskuuhun, on ainakin valoisampaa, sanovat jotkut tarkkailijat.
Tutkija Dmitri Oreškin selvittää, että Venäjällä on kaksi ryhmää äänestäjiä. Ensinnäkin niitä, jotka äänestävät ”säällä kuin säällä”. He ovat hallittavia äänestäjiä kuten varusmiehiä, rangaistusvankeja ja Kaukasiassa asuvia. Heitä on muutama miljoona. Toinen ryhmä ovat kaupungeissa asuvat vapaat äänestäjät.
Logiikka on sellainen, että mitä vähemmän on liikkuvia äänestäjiä, sitä helpompaa on eliitin saada haluttu tulos. Tšetšeniassa vaalit voitaisiin järjestää milloin vain ja silti Putin saisi 99,8 prosenttia äänistä.
Syyskuussa ihmisillä on muutakin mielessä kuin äänestäminen. Kun vain luotettavien ja eläkeläisten (sekä kuolleiden sielujen) äänet lasketaan, saadaan mieluisin tulos. Vaalitarkkailijoiksi kelpaavat vain omat, eivät ulkovaltojen agentit.
Joku suomettujakin nähty
Meillä ei onneksi olla vielä palattu entiseen kylmän sodan komentoon, vaikka suomettumisen aikaa moni kaipaa ja Kekkosen kättä. Mutta kieltämättä outoja piirteitä alkaa olla siinä, että Venäjällä pitää ravata yhtenään selittämässä, että vaikka Venäjän valtuuskuntaa ei kokonaisuudessaan voitu päästää Suomeen ETYK:n 40-vuotismuisteluun, on Venäjän ystäviä maassamme edelleen paljon.
Osa suomalaispoliitikoista on sitä mieltä, että Suomi ärsytti presidentti Niinistön johdolla Venäjää. Toisen selkeän näkemyksen mukaan Venäjä oli pannut ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen osanottajalistalle henkilöitä, joiden se tiesi jäävän ilman matkustuslupaa. Krimin miehityksen vuoksi osa venäläisistä ja erityisesti Putinin lähipiiristä on EU:n alueella maahantulokiellossa.
Kun pitkäaikaiset Neuvostoliiton ja Venäjän ystävät käsittelevät tapahtunutta, kyse on jopa henkilökohtaisesta loukkaantumisesta ja sen tunteen ilmeisestä toppuuttelusta. Ilkka Kanerva (kok.) ja Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) ovat varmasti riittävän kokeneita poliitikkoja, ettei heitä houkuta vain Moskovan pylvässaleissa ja oopperassa käynti.
Presidenttien tasolla puhuu kaksi juristia.
“Presidentti Sauli Niinistön kanssa puhelimessa keskustellut Putin sanoi, että Suomi teki lainopillisen virheen evätessään parlamentin alahuoneen puhemieheltä Sergei Naryškinilta maahanpääsyn. Putinin mukaan päätös johtui joidenkin EU-maiden painostuksesta.”
Putin rauhoitteli suomalaisia ja antoi Niinistölle selkänojan jatkoa ajatellen, mitä se sitten tuokaan tullessaan.
Terroristilistalle Ukrainassa
Osa kansalaisista näyttää olevan huolestunut Venäjän kuulemisesta. He käyttävät ahkerasti sanan- ja ilmaisunvapauttaan kannustamalla Venäjän myötäilijöitä nettikeskusteluissa.
Totuuden airut ja mielestään muiden vaietessa puhuva suomalainen verkkosivusto on jäänyt toistaiseksi ilman päätoimittajaa, koska tämä on muuttanut kuvitteelliseen kansantasavaltaan Itä-Ukrainaan.
Ukraina ei terroristien avustamista siedä. Verkkosivuston päätoimittaja teki ilmeisesti itsestään kohtuuttoman suuren numeron. Hän sai nimensä luetteloon, johon kirjataan sekalaista sakkia, mutta ei varmaankaan ensimmäisenä työtään ammattimaisesti hoitavia toimittajia. Kyseessä ei ole virallinen etsittyjen lista vaan asiantuntijoiden kooste, johon Ukrainan hallinnon tiedetään viittaavan usein.