Älykäs energiapolitiikka – hyvinvoinnin tae

Jokainen kulutuspäätös kuluttaa energiaa. Energian kulutuksessa ei ole kyse teknologisesta ongelmasta, vaan poliittisesta päätöksestä. Niissä maissa, joissa energiasta keskustellaan älykkäämmin menee hyvin. Sattumaako?

Maailma etenee eri suuntaan kuin Suomi.

-Energiakäännös olisi kuitenkin mahdollinen, kirjoittaa professori Peter Lund tuoreessa kirjassa Maamme energia (Into 2015). Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Lund on yksi teokseen kirjoittaneista kymmenestä professorista.

Tanska ja Saksa ovat Lundin mukaan mallimaita. Molemmissa maissa on päätetty siirtyä uusiutuviin energianlähteisiin: Tanskassa kaikki energia ja Saksassa 80 prosenttia sähköstä pitäisi olla uusiutuvaa vuonna 2050. Valittu linja tuottaa jo nyt. Saksassa on parissakymmenessä vuodessa syntynyt 400 000 uutta työpaikkaa uusiutuviin energianlähteisiin, enemmän kuin Suomessa on työttömiä.

Energiavallankumous on käynnissä

Maailmalla suhtautuminen energian kulutukseen uudistuu vauhdilla. Pamfletissa esitellään uusinta tutkimusta ja ehdotetaan, että Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra voisi toisen vuosisadan rahaston turvin puskea Suomen vihreän talouden mestarimaaksi.

Vihreässä taloudessa yhdistyvät biotalous ja polttoaineettomat energiamuodot resurssien perustana, cleantechin tuotedesignit ja –prosessit sekä digitalisaatio yleisteknologiana mahdollistamassa älykkyyden ja tehokkuuden.

-Periaatteelliset mahdollisuudet tähän ovat olemassa, kirjoittaa puolestaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun ympäristö- ja innovaatiojohtamisen professori Raimo Lovio.

Suomi vihreän talouden mestariksi

Puusta tuli vuonna 2012 uudelleen Suomen tärkein energianlähde öljyn 40-vuotisen valtakauden jälkeen. Lämpöpumput ovat yleistyneet niin, että ne tuottavat uusiutuvaa energiaa jo Loviisan yhden voimala verran. Tuulivoiman osuus oli helmikuussa 2015 sähkönkulutuksesta kolme prosenttia ja kotimaisesta tuotannosta neljä prosenttia.

Öljyn käyttö on Suomessa vähentynyt jo 1970-luvulta lähtien. Shell ja Esso eivät enää ole Suomessa, ja meidän onneksemme Neste ja ST1 ovat pyrkimässä pelastamaan itsensä biopolttoaineiden, tuulivoiman ja viimeksi geotermisen energian avulla.

Suomessa energiaintensiivinen teollisuus ei aja uusiutuvan energian lisäämistä, vaikka sillä olisi selvä sähkön markkinahintaa laskeva vaikutus. Alan toimijoiden kanssa keskustellut Oskari Nokso-Koivisto pitää havaintoa hieman yllättävänä, mutta tulkitsee hiljaisuuden peloksi joutumisesta uusiutuvan energian tukien maksumiehiksi.

–Toinen syy voi löytyä poliittisesti vaikeista ydinvoimaluvista, joiden läpimenoa ei ole haluttu vaarantaa uusiutuvaa energiaa lobbaamalla, Nokso-Koivisto kirjoittaa. Nokso-Koivisto on ollut pamfletin kirjoittaneen professorityöryhmän sihteeri.

Yllätys monelle – syömme öljyä

Suomessa energia- ja ilmastopolitiikka pitäisi lähestyä vahvemmin työpaikkojen ja talouskasvun kautta. Suomessa käännytään tuontitavara ydinvoimaan kun Saksassa luotetaan uusiutuvaan energiaan, joka on kotimaista.

Mitä tämä voisi olla Suomessa? Kirjassa otetaan esiin ajatuskoe, jonka kohteena on se, että puolet suorasähkölämmitteisistä omakoti ja rivitaloista sekä kaikki öljylämmitteiset talot muutettaisiin maalämmölle. Muutos synnyttäisi 8 miljardin euron kotimaisen liiketoiminnan. Pelkästään maalämpöpumppujen asennustyö tarjoaisi lähes 20 000 henkilötyövuotta.

Monille saattaa olla yllätys, että syömme öljyä. Tai ainakin toisin päin. Ilman öljyä emme syö. Ruuantuotannon kasvu on saatu aikaan lisäämällä fossiilisen energian panoksia lannoitteisiin, torjunta-aineisiin, keinokasteluveden pumppaamiseen, maatalouskoneiden käyttämiseen ja ruuan kuljettamiseen, valmistamiseen ja pakkaamiseen.

-Tarvitsemme 1-3 litraa öljyä yhtä ruokakiloa kohden, kirjoittaa Lassi Linnanen, Lappeenrannan teknillisen yliopiston ympäristötalouden ja -johtamisen professori.

Energiapolitiikkaa vanhentuneilla tiedoilla

Maailmalla resurssitehokkuusbuumi on käynnistymässä emmekä ole vielä pudonneet toivottomasti kelkasta. Globaalit investoinnit puhtaaseen teknologiaan kuusinkertaistuivat vuosina 2004-2013 ja tämä on todennäköisesti vasta alkua.

Suomen politiikka on ollut luokattoman tempoilevaa. ”Kun päälle lasketaan nyt rakentamis- tai suunnitteluvaiheessa olevat uudet ydinvoimalat, jotka ovat osoittautumassa sietämättömän kalliiksi, poliittisesti hankaliksi ja ympäristöllisesti vähintään arveluttaviksi, voidaan nykyistä energiapolitiikkaamme strategisesti pitää surkean epäonnistuneena”, kirjoittaa Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuksen professori Markku Wilenius.

Olkiluoto3 valmistuminen suunnittelu ja rakentaminen vie kaikkiaan noin 20 vuotta. Sinä aikana teknologian kehitys on harpannut toiseen ulottuvuuteen. Olkiluodon voimalan rakentamisen viivästyminen on pääsyy Suomen kasvaneeseen sähköntuontiin.

Saksassa ja Tanskassa energia- ja ilmastopolitiikka on myös teollisuus- ja elinkeinopolitiikkaa.

Suomessa on syydetty vuoden 2007 jälkeen elvytyksen kaltaisiin toimiin jopa 50 miljardia euroa. Sen sijaan ei ole puututtu todellisiin ongelmiin: liian nopeasti kohoaviin palkkoihin, tuotekehitykseen ja tuottavuuden vähäiseen kasvuun. Kaiken tämän takana on vanhanaikainen teollinen ajattelu.

Saksa luopui ydinvoimasta vasta perusteellisen moraalisen keskustelun jälkeen. Filosofien ja yhteiskunnallisten osallistujien keskustelujen pohjalta tehtiin päätös, jota Suomessa ei voi pitää mahdollisena niin kauan kuin keskiössä on vain puhe halvasta energiasta.

-Suomessa ei oikeastaan ole keskusteltu globaalista oikeudenmukaisuudesta, moraalista ja eettisyydestä eduskunnan ydinvoimapäätösten tai muiden suurien energiapäätösten yhteydessä, Lund muistuttaa.