Räppärin terveiset
Venäläinen räppäri laulaa ystävästään. Mihin hän pyrkii? Timatin kaltaiset taiteilijat ovat luojan lykky autoritaarisen maan johtajalle.
Venäjän presidentillä oli syntymäpäivä. Hän täytti 63 vuotta. Se näkyi ja kuului. Jääkiekko-ottelussa Sotšissa Vladimir Putin teki henkilökohtaisen ennätyksensä: seitsemän maalia. Maalien teossa Putinia avustivat kerran maailman parhaina palkitut jääkiekkoilijat ja koko joukko valtiasta hännysteleviä nykyjohtajia, kuten toimittaja Arja Paananen osuvasti kirjoittaa.
Aikalaiset ovat huonoja näkemään tapahtuvaa. Televisiokanava Doždin päätoimittajan Mihail Zygarin uudessa kirjassa Kaikki Kremlin miehet [Вся кремлевская рать] käydään läpi Venäjän nykyhistorian 15 vuotta Putinin komennossa; ”Putin ei ottanut huomioon, että Venäjä olisi joka puolelta vihollisten ympäröimä. Putinin ei ollut tarkoitus sulkea kaikkia itsenäisiä televisiokanavia. Putinin ei ollut tarkoitus tukea Viktor Janukovitšia. Hän ei halunnut olympiakisoja Sotšiin. Hänen lähipiirinsä pyrki arvaamaan hänen aikeensa ja loppujen lopuksi toteuttivat omansa.”
Tyrannit aistivat herkästi, jos omistautuminen ei ole täydellistä. Hehän haluavat, että ihminen kuuluisi heille kaikella sydämellään eikä vain ruumiillisesti.
Laulussa kysellään johtajan perään. Tärkeintä on ilmeisesti se, että voi olla välittämättä kaikista muista mielipiteistä, jättää ne kokonaan vaille huomiota. Tästä juuri kertoo laulukin. Vähintään rivien välissä on viesti. Koetapa vastustaa laulamaani: Putin on paras ystäväni!
-Tässä oli lahjakkuutta, mutta sielu puuttui, kirjoittaa Slon.ru –verkkolehdessä toimittaja Andrei Arhangelski
Vihaa kaikkia kohtaan
Timati tunnetaan paitsi Putinin ylistäjänä myös lämpimistä väleistään Tšetšenian yksinvaltiaan Ramzan Kadyrovin kanssa. Ihmisoikeuksilla ei ole merkitystä. Menestymisen pitää näkyä.
Arhangelski muistuttaa, että ongelma on se, että vallanpitäjät ovat kansaa kohtaan esteettisesti varautuneita. Ratkaisuksi on aloitettu propagandasota ja sen mukanaan tuoma, jo tunnetuksi käynyt sotaisa tyylilaji.
Ihmisten ei ole sallittu pitkiin aikoihin tuntea mitään täysin, ja nyt on annettu lupa käyttää ainoastaan miinusmerkkistä tunnetta. Vihaa kaikkia mahdollisia vihollisia kohtaan saakin sitten ottaa käyttöön kaikin tavoin. Vailla mitään kontrollia.
”Se otettiin vastaan paradoksaalisesti kuin vapaus, emansipaatio. Siitä tuli sekä propagandan että näköjään myös massataiteen vahva moottori. Syntyi vähän kuin uusi omistautuminen.”
Stalin kuoli vuonna 1953
-Normalisointi, jos se nyt yleensä tapahtuu, on mahdollinen vain Venäjän vallanpitäjien vaihduttua. Näin sanoo Vladimir Pastuhov, Oxfordissa Isossa-Britanniassa asuva Venäjän tuntija.
”Kremlille ja Putinille henkilökohtaisesti on muodostunut sellainen vakaa käsitys, että länsimaat on tuomittu kuolemaan, että ne ovat todella syvässä kriisissä ja että tämän kriisin yksi seuraus on maailmanlaajuinen konflikti, joka johtaa yhden tulkinnan mukaan väistämättä kolmanteen maailmansotaan erottamattomana osana taistelua resursseista.”
Historiasta ei pidä hakea suoria vertauksia, mutta koska Venäjän kehityksessä on selkeitä syklejä, voidaan joitain huomioita tehdä.
Pastuhov muistuttaa, että toisen maailmansodan, tai kuten Venäjällä sanotaan, suuren isänmaallisen sodan jälkeen alkoi vuosien 1948-1953 kylmä kausi, jolloin yhteistyöstä ajauduttiin nopeasti vastakkainasetteluun.
Pastuhov sanoo, että nykyisin, valitettavasti, normaalia kilpailua estää vakauksen ja arvojen eroavaisuudet.
”Tämän päivän Venäjä on etääntynyt niin kauas kristillisistä arvoista, joita se kuitenkin julistaa, että on mahdotonta löytää länsimaiden kanssa yhteistä kieltä ennen kuin nämä arvot saadaan edes jonkunlaiseen järjestykseen.”