Pieni ihme – toistaiseksi

Maša olet sankari! Rytmikäs huuto on raikunut viikolla Minskissä.

Kyse on Marija Kalesnikavasta, Valko-Venäjän vallansiirtoa valmistelevan koordinaationeuvoston jäsenestä, joka yritettiin muiluttaa Ukrainaan viime viikon maanantaina.

Mielenosoitukset jatkuvat – lauantaisin marssivat naiset. Sunnuntaisin liikkuvat suuremmat kulkueet.

Valko-Venäjän naiset ovat näkyneet koko viikon. Kuva ketjussa toisiaan suojelevista naisista vertautuu jo klassikkokuviin kansannousuista.

Kolme rohkeaa naista muutti Valko-Venäjän poliittisen järjestäytymisen. Se on pieni ihme, joka on elänyt paljon pidempää kuin monet ovat odottaneet.

Kalesnikava on yksi Svetlana Tsihanouskajan presidentinvaalikampanjan kolmesta keulahahmosta. Hän on kolmikosta se, joka jäi maahan. Tsihanouskaja pakeni Liettuaan ja Veranika Tsapkala Ukrainaan.

Veranika Tsapkala (vas), Svjatlana Tsihanouskaja ja Marija Kalesnikava

Dožd-kanavan toimittaja Maša Borzunovan haastattelussa Anastasija Antonjuk (26 v) kertoo, että hän sai kipinän marsseille nähtyään presidentinvaalien jälkeistä väkivaltaa.

“Ymmärrän, että minä ja Omon [järjestyspoliisi] olemme kaksi erilaista voimaa, mutta en koe pelkoa puolustautuessani.”

Anastasija pitää esikuvallisena tekona sitä, että Marija Kalesnikavan repi passinsa ja palasi Ukrainan vastaiselta rajalta takaisin vangitsemisen uhallakin.

Yksinvaltias ja Venäjän propaganda

Venäläiset propagandistit kävivät torstaina Minskissä tapaamassa diktaattoria, jolle todellisuutta on muovailtu sellaiseksi kuin tämä sen haluaa nähdä.

Kameran takana Aljaksandr Lukašenka oli ollut viime viikolla hyvin iloinen ja ironinen. Näin kertoo Venäjän valtion kanavien johtajistoon kuuluva Margarita Simonjan,  joka selitti näkemyksiään Valko-Venäjän diktaattorin kanssa flirttaamisesta myös erikseen omille palattuaan Valko-Venäjältä.

Venäläisille Simonjan avasi, että hän ei pidä minään ihmeellisenä asiana tai Lukašenkan asemaa uhkaavana edes sadantuhannen ihmisen mielenosoitusta. Marsseja voi pitää ylimääräisen höyryn varaventtiilinä.

“En ole koskaan ollut Washingtonissa, ettei joku olisi jossain osoittanut mieltä. Normaalia“, Simonjan opastaa.

Venäjä kääntää lännelle selkänsä

Dožd-kanava päätoimittaja Tihon Dzjadko tiivistää moskovalaisten vierailun sanomalla, että niin sanottua haastattelua ei tehty valkovenäläisiä tai venäläisiä varten vaan vain ja ainoastaan yhtä katsojaa varten: “Putin, Putin, Putin.”

Kysymykset eivät olleet pääasia. Enemmän kyse oli tuen osoituksesta.

Propagandistien kanssa käydyn keskustelun voi kiteyttää myös niin, että Lukašenkan mukaan Valko-Venäjään vaikutetaan Puolasta, Tšekistä ja Liettuasta sekä Latviasta. Kaiken takana on USA.

Lukašenka kertoi, että Yhdysvallat näkee avaruudesta kaiken ja kertoi Varsovaan, kuinka hänen helikopterinsa nousi ilmaan. (Helikopterilennon päätteeksi Lukašenka kuvattiin rynnäkkökiväärin ja turvamiestensä kanssa.)

Lukašenka väittää, että hänen mielenosoituksissa huomaamansa Marija Kalesnikava, ja tämän kaksi työkaveria yrittivät paeta Ukrainaan, mutta Valko-Venäjän rajamiehet saivat Marijan kiinni viime hetkellä.

– Olenko kieltäytynyt menemästä rajan yli? Lukašenka kysyy propagandisteilta, ja väitti että koordinaationeuvosto olisi tehnyt Venäjää vastaan suunnatun ohjelmajulistuksen.

Dzjadko puolestaan arvioi, että jos venäläiset olisivat aidosti haastatelleet Lukašenkaa, olisivat he muun muassa kysyneet tarkemmin siitä, miksi Lukašenka nosti esiin asiakirjan, jonka ovat tehneet jotkut opposition poliitikot kevättalvella. Koordinaationeuvosto perustettiin kesällä.

Valko-Venäjällä edetään kuten Venäjälläkin propagandan ohjekirjan mukaan: valheen on oltava niin suuri, että vastaanottaja hämmentyy.

“Jos 1968 lähetettiin naapurimaahan miehitysjoukkoja, tehdään vuonna 2020 sama ovelammin mutta banaalimmin.”

Dzjadko muistuttaa, kuinka ensin lähetetään televisioon omaa henkilöstöä korvaamaan erotetut valkovenäläiset ja sen jälkeen eliittidesantit, joiden tehtävä on valmistaa yleisöä tärkeään ison veljen tapaamiseen.

“Operaatiolla ei ole mitään tekemistä journalismin kanssa. Kyse on vasallin auttamisesta tapaamisen alla.”

Lukashenka kiitti jo aiemmin RT-kanavaa siitä, että sen toimittajia oli tullut avuksi Valko-Venäjälle joidenkin paikallisten toimittajien mentyä lakkoon Lukashenkan hallintoa vastaan. (Tarkkavaiset uutisten seuraajat huomasivat Belarus-sanan kirjoitusasun vaihtuneen joissain yhteyksissä muotoon “Belorossija”.)

Kaduilla marssivat väkivaltaa vastaan

Rinnakkaistodellisuudessa on helpompaa elää. Todellinen – tapahtunut asia – on määrittelykysymys.

Lukašenka sanoi kuvia kovakouraisesti kohdelluista ihmisistä lavastuksiksi

Mielenosoitukset ovat kehittyneet koko ajan. Pampuilla ja väkivallalla tai karkealla propagandalla ei voida hillitä ihmisiä, joiden tukena on paljon asiantuntijoita internet-alalta. Osa heistä asuu ulkomailla.

Kansalaisjärjestö Naš Domin johtajan, Olga Karatšin mukaan Valko-Venäjällä on jo uuden tyyppistä vastarintaa: internetissä toimii niin sanottuja kyberpartisaaneja. He ovat ilmoittaneet valmiudestaan iskeä esimerkiksi verohallintoon.

–Jos olisin Lukašenka, miettisin kannattaako väkivaltaa jatkaa, Karatš kertoo Doždin lähetyksessä.

Siinä missä Valko-Venäjällä on käynnissä ottelu Kalesnikava vs. Lukašenka, on Venäjällä omansa Navalnyi vs. Putin.

Venäjällä riittää julkisuuden hallinnassa töitä, kun samaan aikaan käryää monessa paikassa.

Berliinin potilas

Lukašenka käy sotaa eikä vahingossakaa puhu protesteista. Venäjällä ei virallisissa puheenvuoroissa puhuta Putinin tärkeimmäksi vastustajaksi nousseesta poliitikosta koskaan hänen nimelläään.

Venäjän valtiollinen mediakin kiinnostui Aleksei Navalnyista enemmän vasta kun saksalaiset ilmoittivat löytäneensä hermomyrkkyä.

Kertomuksen valtavirtaa ovat väitteet siitä, että Navalnyi myrkytti itsensä tai saksalaiset myrkyttivät hänet. Hurjimmissa tarinoissa väitetään, että myrkytetty poliitikko ei ole enää saksalaissairaalassa.

Uskottavuus Venäjän tiedotukseen on horjunut lännessä jo pitkään, mutta muut kuin propagandasta leipänsä saavat miettivät, puhuuko palturia liittokansleri Angela Merkel vai Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov?

Lavrov toistaa samaa viestiä kuin ennenkin. Venäjä ei ole saanut tietoa Ukrainassa alasammutun MH17 lentokoneen tutkimuksia varten Hollannista, eikä Venäjää otettu mukaan Salisburyssa myrkytettyjen Skripalien tutkimuksiin.

Venäjän vaatimus päästä selvittämään myös sitä, miten ja mitä ainetta käytettiin Venäjän äänekkään ja näkyvän poliitikon murhayrityksessä, on kaikunut kuuroille korville.

Meistä Lavrovin kysymys näyttää oudolta – jopa hölmöltä, mutta ei diplomaattia valehtelustakaan voi syyttää. Ammattilaiset osaavat asettaa sanansa.

Venäjän omassa tiedotusilmapiirissä on menty jo vaiheeseen, jossa ei tarvitse välittää heistä,  jotka epäilevät kerrottua.

Neuvostoliitossa oli samoin.

Venäläiset muistuttavat, että Salisbyryn tapauksessa vakooja Sergei Skripal ja hänen Julia tyttärensä myrkytettiin.

Britannian poliisin mukaan käskyn myrkyn käyttämisestä antoi todennäköisesti Putin. Venäjällä väite on luonnollisesti kiistetty, mutta presidenttikin on puhunut petturin kohtalosta.

Televisio on viritetty Valko-Venäjälläkin yhdelle katsojalle eikä tilanne ole nopeasti muuttumassa.

Lukašenka – väistyvä presidentti

Valtiollisen median ylilyönnit eivät ole toinen ääripää vaan toinen todellisuus. Telegram-vallankumouksen lisäksi on nähtävissä erinomaista journalismia, joka pyrkii valottamaan tapahtumia maasta, jossa internet on mahdollisuuksien mukaan suljettu.

Valko-Venäjän ja Venäjän viime viikkojen tapahtumat ovat muuttaneet minunkin tapaani seurata uutisia ja yhdistää erilaisista lähteistä saatavaa tietoa.

Videoita englanniksi löytyy esimerkiksi täältä.

https://www.youtube.com/watch?v=Vt6D5G4p6N4

Kunnon katsojatutkimuksia ei tietenkään ole Valko-Venäjälläkään tehty, mutta valtion kanavien ohjelmien seuraajista tiedetään entuudestaan se, että he ovat vanhempia kansalaisia. Tutkijan mukaan televisiota katsovat eniten yli 65-vuotiaat maaseudulla asuvat ihmiset.

Minskissä mielenosoitusten mittasuhteista ovat monet saaneet tuntuman paikan päällä. Sunnuntaisiin marsseihin on osallistunut jo kuukauden ajan kymmeniä tuhansia – jopa 100 000 ihmistä.

Ennen vaaleja Valko-Venäjän televisiokanavien katsojamäärät romahtivat, koska Lukašenkan vierailut yhdellä ja toisella tehtaalla eivät kiinnostaneet ihmisiä. Yhteisistä talkoista on menty rajumpaan kerrontaan, mutta päähenkilö pysyy.

Valtion kanavat työskentelevät yhdelle katsojalle

Valkovenäläiset mediat kuten TUT.BY ja lukuisat Telegram-kanavat tarjoavat koko ajan sirpaleista tietoa tapahtumista. Parhaimmillaan ne ovat nopeina tiedon välittäjinä.

Nuorten television katselu lisääntyi piikkinä keväällä, kun ihmiset jäivät kotiinsa vaikka maassa ei karanteenia ollutkaan.

–Uutisten alkaessa ihmiset katoavat vastaanotinten äärestä ja palaavat seuraamaan sääennustetta, sanoo Pavljuk Bykovski Nastojaštšeje Vremjan lähetyksessä.

Lukašenkasta on tehty Venäjällä pilkkaa jo pitkään.

Julkisten esiintymisten perusteella voi päätellä, että hän silti olettaa, toivoo ja koettaa vaikuttaa siihen, että hän pysyy (mahdollisimman kauan) pienen diktaattorien sisäpiirin jäsenenä.

https://www.youtube.com/watch?v=iTlAGdb8wMw