Propagandistin murha  

Kiovan valtaaminen kolmessa päivässä epäonnistui, Krimillä isketään Venäjän sotilaallisiin kohteisiin. Ja nyt tämä: autopommi Moskovan lähellä alueella, jossa asuu rikkaita ja silmäätekeviä.

Toimittaja Julia Latynina vertaa auton rajäyttämistä nousevan neuvostojohtajan Sergei Kirovin murhaan vuonna 1934. Kyse voisi olla jälleen yhä kovenevan sisäisen kurin osoituksesta. Venäjän sisäpolitiikan asiantuntija Andrei Kolesnikov on samaa mieltä.

Olivatko asialla pahamaineiset ukrainalaiset partisaanit vai kehnoon sotamenestykseen kyllästyneet radikaalit isänmaalliset?

Räjähdyspaikalta on lyhyt matka puolustusministeri Sergei Šoigun talolle.

Entä saiko surmansa oikea henkilö? Vai oliko tyttären sijaan tarkoitus tappaa isä?

Iskussa menehtynyt Darja Dugina (29) oli poliittinen hahmo. 

Tyttären kuolemasta kuullut – niin sanotun Donetskin kansantasavallan johtaja Denis Pušilin kirjoitti Telegramissaan uskovansa, että kohde oli isä-Dugin.

–Ukrainan terroristit yrittivät likvidoida Aleksandr Duginin [60], mutta tappoivatkin tyttären, Pušilin kirjoitti.

Dugina tunnettiin seurapiireissä. Eivätkä hänen kansallismieliset kannanottonsa ole olleet tuntemattomia Venäjän ulkopuolellakaan. Ukrainan sodan kannattajan aktiivisuus pantiin merkille.

Dugina on ollut pakotelistalla osallistuttuaan UWI-valeuutisprojektin vetämiseen.

YLE: ”Atlantic Council -ajatushautomon pyörittämän valeuutisten paljastamiseen erikoistuneen Digital Forensic Research Labin mukaan UWI liittyi pahamaineiseen Internet Research Agencyyn, joka pyöritti trollifarmeja ja sekaantui erikoissyyttäjä Robert Muellerin raportin mukaan muun muassa vuoden 2016 Yhdysvaltain presidentinvaaleihin sosiaalisen median valetileillä.” 

Nyky-Venäjällä myös sukunimellä on merkitystä.

Darjan isä Aleksandr on monissa yhteyksissä nimitetty yhdeksi nyky-Venäjän ideologian kehittäjäksi.

Sekä sotatalous että sensuuri ovat tuoneet Duginin jälleen ajankohtaisemmaksi, kuten kirjoitin blogissani heinäkuussa.

”Dugin haluaa Venäjän supervallaksi jakamaan maailman valtaa. Tätä uutta maailmaa hän kutsuu moninapaiseksi maailmaksi nykyisen yksinapaisen Yhdysvaltain johtaman maailman sijaan. Dugin uskoo, että Venäjällä on meneillään ”konservatiivinen vallankumous”, ja hänellä on yhteyksiä Euroopan äärioikeistoon.”

Kremlissä on vuosia seurattu sitä, mitä Moskovan yliopistossa filosofiaa opettanut, ja professorin työstä potkut saanut Dugin ideoi.

Hänen ajatuksensa ovat vahvistaneet vanhoja käsitteitä uudesta Venäjästä – Novorossijasta, joka on helppo yhdistää Venäjän pyrkimyksiin vallata Itä-Ukrainasta valtaosin vahvasti venäjänkielisiä alueita.

Toinen Duginin yhdistyvä aate on Euraasia, jossa Venäjällä olisi keskeinen asema entiseen Neuvostoliittoon kuuluneiden maiden yhteisössä.

Kielitaitoinen – vakuuttavasti ranskaksi ja englanniksi esiintyvä tiedemies tunnetaan ulkomailla. Newsnight vuodelta 2019.

Mistään selkeästä Kremlin tai Putinin ajatusten pohjan jalostajasta ei Duginin tapauksessa kuitenkaan ole kyse.

NovajaGazeta Europen päätoimittaja Kirill Martynov siteeraa tweettiä, joka selventää Dugin ajatukset sodasta Ukrainan kanssa. Tapa, tapa ja tapa.

Venäläisten näkemykset auton räjäyttämisestä ovat moninaisia. Liikkeellä on useita erilaisia teorioita myös siitä, että Turkin tuntevan Duginin murhayrityksen paljastuminen voisi heikentää Ukrainan suhdetta Turkkiin, jos murhan takaa paljastuvat ukrainalaiset.

Syvälle Venäjän päätöksentekojärjestelmään ulottuvasta iskusta tai sisäisestä valtataistelusta tuskin on kyse, vaikka kaikkia vaihtoehtoa tarkastellaankin. Erilaiset turvallisuusorganisaatioiden keskinäiset valtakamppailut ovat aina mahdollisia.

Duginien auto oli pysäköity isänmaallisen Traditio-festivaalien viralliselle parkkipaikalle. Uutistoimisto Tassin mukaan parkkipaikka oli avoin ja räjähde on voitu asettaa autoon tilaisuuden aikana.

Tutkija arvioi, että ukrainalaisten onnistuneen auton räjäyttämisen tunnustaminen Moskovan liepeillä iskisi Venäjän hellimään mielikuvaan maan voimasta ja suuruudesta, jota on jo kuluttanut pitkittyvä sota Ukrainassa.

– Kyse on kaikkea muuta kuin suunnitelman mukaan etenevästä sodasta, sanoo valtiotieteilijä Abbas Galjamov Kremlin entinen puheenkirjoittaja ukrainalaisella sivustolla YouTubessa.

Venäjän politiikassa muilla kuin Vladimir Putinilla on aina vain vähemmän merkitystä, mutta jonkun verran vaikutusta arvellaan olevan väkivaltaisuuksia kaihtamattomilla turvallisuusorganisaatioilla.

Niiden merkitys on kasvanut sen myötä kun poliittisista näytöksistä on luovuttu.

– Putinin käsittää maailman sellaisena, että maailmanpolitiikka on eri tasojen turvallisuuspalvelujen temmellyskenttä, sanoo Dmitri Oreškin, ja muistuttaa Putinin ottaneen asian esiin useasti.

Oreškinin mielestä Venäjällä ei ole Putinin aikana syntynyt mitään ideaa vaan kysymys on erilaisten teorioiden ja suuntausten yhdistämisestä.

– Nämä kertovat siitä, kuinka huonosti Putin tuntee historiaa, Oreškin sanoo. Siitä huolimatta, että Putin on julkaissut useita historiaan viittaavia tekstejä tämä ei käsitä historiaa tieteenä.

Putinia avustavat kirjoittajat, kuten entinen kulttuuriministeri Vladimir Medinski lähinnä leipovat sellaisia tekstejä, jotka miellyttävät esimiestä.

Ongelmista kvasihistoriassa tulee samanlaisia kuin generalissimus Josif Stalinilla oli tämän väittäessä, että Rooman tappion aiheutti orjien aloittama luokkasota.

Omien tuottamaan propagandaan uskova Putin on ajatustensa vanki: Ukraina ei ole oma valtionsa, vaikka sen valtiohistoria voidaan todistaa.

Putinin kirjoituksissa ja ajattelussa kyse ei olekaan historiasta muuten kuin sopivana tulkintana.

Oreškinin mielestä Medinski ei ole historiantutkija. Toisaalta tämän niin sanotun väitöskirjan on annettu pysyä hyväksyttynä akateemisena työnä.

(Lisää Medinskistä Avun maaliskuisessa artikkelissani Venäjän propagandan vaikutuksesta kansalaisten mielipiteisiin.)

Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessorin Marko Palokankaan mukaan Ukrainan sotaan liittyvän tulevan kehityksen ennustamiseen liittyy paljon epävarmuuksia.

STT:lle antamassaan haastattelussa Palokangas arvioi, että Venäjän tavoitteena näyttäisi olevan entistä vahvemmin se, että se pitää kiinni nyt valloitetuista alueista, Krimin niemimaasta ja Donbassista sekä ennen kaikkea eteläisestä maayhteydestä Krimille.

Venäjän etu voisi olla, että sota jähmettyisi vuosien tai vuosikymmenten vastakkainasetteluksi, jossa Venäjä pitää kiinni alueistaan eikä Ukraina kykene valloittamaan niitä takaisin.

Muutoksen voisi aiheuttaa yllätys, kuten sodan alussa ihmeellisen nopeasti syntyneen yhtenäisen läntisen tukirintaman paha rakoilu.

–  Jos läntinen yhteisö ei olisi ollut Ukrainan tukena, niin sotatilanne olisi tänä päivänä hyvin toisenlainen, Palokangas sanoo.

Ensi keskiviikkona tulee kuluneeksi puoli vuotta sodan alkamisesta.

Darija Duginan murhan selvittämisessä menee vielä aikaa ja on ennenaikaista sanoa sitä, onko tapahtuneella merkitystä Putinin käymän sodan pitkään suunnitelmaan. Venäjän sisälläkään maan hallinto ei ole kovin hyvä säätelemään mahdollisen koston tai ideologisten erimielisyyksien voimaa.

– Toistaiseksi murhan motiivit ovat vielä epäselviä, ja vaikka pääversio näyttää kuinka ilmeiseltä tahansa, meidän on odotettava tutkinnan tuloksia, jotka voivat yllättää, pohtii tutkija Tatjana Stanovaja Telegramissaan.

Duginin sanotaan esittäneen sodan muuttavan luonnettaan sitten kun venäläiset ovat tappamisen sijaan valmiita osoittamaan halunsa kuolla asiansa puolesta. Lauantai-iltana filosofi joutui todistamaan lapsensa kuoleman.