Нечасто увидишь, как Путин швыряет ручку. На совещании по борьбе с паводками и пожарами президент очень жестко попросил отчитаться о ситуации в регионах. pic.twitter.com/6Pro8Lp65N
— Кремлевский пул РИА (@Kremlinpool_RIA) May 26, 2020
Putin bunkkerissaan
Samaan aikaan Venäjällä: ihmiset ovat olleet eristyksessä, joka ei ole karanteeni. Moskovalaisille on kerrottu näiden omat ulkoiluajat. Ne voi tarkastaa internetistä. Ulkopuolisesta vaikuttaa siltä, ettei kaikki ole sitä miltä haluttaisiin maan näyttävän.
Mielenosoituskausikin on jo avattu – pienimuotoisesti mutta avattu. Moskovassa, Pietarissa ja Jekaterinburgissa on liikehditty.
Valtiovallan näytökset ovat laajempia. Eivät toki aina. Jokin taika vallan vertikaalissa on särkynyt.
Koronan oloissa presidentin kynän viskaisu on näyttävä teko, ja siitä riittää uutisoitavaksi.
Hermostuneen presidentin kynän nakkelu nousi analyysien aiheeksi, ja takasi Dožd-kanavan FakeNews-lähetykselle hyvän aloituksen. (Tärkeimmät lähetyksen asiat liittyivät kuitenkin muihin mielenilmauksiin.)
Demokratioiden kehittyminen on toimivien instituutioiden varassa – Venäjä, autoritaarinen, ”erityinen” sivilisaatio, kehittyy tavallaan.
Juuri nyt näyttää siltä, että Kremlin eduksi Voiton päivän paraati järjestetään kesäkuussa, kansalaisten juhlinta ja kuolemattomien marssi tulevat kaduille heinäkuussa.
Perustuslain muuttamisesta äänestetään myöhemmin, mutta valtion päämies on selvästi tymäkämmin valtiolaivan ruorissa kuin vielä muutama päivä sitten, jolloin häntä luonnehdittiin voimansa kadottaneeksi sudeksi.
Putinin Venäjä on koettanut näyttäytyä maana, jonka tekemät päätökset ovat oikeutettuja, olipa kyseessä naapurien alueiden miehitys tai omien kansalaisten pidätykset.
Totalitaarisen yhteiskunnan harjoitus
Moskovassa otettiin torstaina kiinni toimittajia, jotka osoittivat solidaarisuuttaan toimittaja Ilja Azarin saamaa 15 vuorokauden pidätystuomiota vastaan.
Tämä puolestaan joutui häkkiin hänen osoitettuaan yksinään tukeaan aiemmin pidätetylle Telegram-sometilin aktivistille: poliisien toiminnasta kirjoittaneelle poliisille, joka on ollut jo jonkin aikaa pidätettynä.
Politiikantutkija Konstantin Kalatšev kirjoitti omassa Facebook-päivityksessään, ettei voi enää vaieta. Azarin saama rangaistus on yksinkertaisesti liikaa.
Kuinka voidaan antaa tuomio huliganismista, kun kyse on laillisesta yhden henkilön mielenosoituksesta. Tämä on ollut viime vuosina ainoa sallittua tapa osoittaa mieltä.
Tutkija kysyy retorisesti, kuka tunsi Azarin puolustaman henkilön Vladimir Vorontsovin ennen pidätystä, ja vastaa itse: Aivan! Ei juuri kukaan.
”Missä ovat päälliköt joiden tulisi ymmärtää, että kyse on 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun tapahtumien typerästä ”cosplaysta”. On kuin tuuleen huutaisi.”
Turhautuneita ihmisiä on paljon. Kaduilla heitä ei mediatietojen mukaan vielä näy, mutta toimittajat ottavat vakavasti sen, että koronaviruksen vuoksi ihmisten oikeuksia rajoitetaan.
Pidätetyt toimittajat saivat samantien kaksi syytettä: toisen luvattomasta mielenosoituksesta, toisen eristäytymissääntöjen rikkomuksesta.
Valtiovallan sanotaan käyttävän tilaisuutta hyväkseen. Novaja Gazetan toimittajan Kirill Martinovin mielestä Venäjällä alkoi uusi ajanjakso, ja oppositiopoliitikko Dmitri Gudkovin mielestä nyt suojellaan Putinia, jonka kannatus laskee.
Pidätykset voi nähdä valmistautumisena Putinin elinikäisen johtajuuden sinetöivän perustuslain muutoksen ja kansalaisäänestyksen vääristelyyn ja sitä aikanaan ilmeisen väistämättä seuraaviin mielenosoituksiin.
Siksi puututaan jo nyt – hyvissä ajoin – myös viime päivien yksittäisten ihmisten mielenosoituksiin.
Kiinnostavaa on se, että Venäjän viralliset kuolleisuusluvut ja koronaan sairastumisesta kertovat tilastot kelpaavat joillekin, mutta kansalaiset Venäjällä näyttävät menettäneen uskonsa.
”Kukaan ei tiedä sairastuneiden tai kuolleiden määrää”, sanoo aktivisti Oleg Stepanov Nastojaštšeje Vremja -ohjelmassa torstaina.
Samassa yhteydessä haastatellut esittivät oletuksenaan, että koronan takia asetettuja rajoituksia ei ole aikomustakaan purkaa.
Gudkov ja Stepanov uskovat, että kyse on Moskovan kaupunginjohtajan Sergei Sobjaninin ja Putinin yrityksestä palauttaa voimansa kadotettuaan kannatuksensa.
Venäjän valtajärjestelmä korruptoitunut ja tehoton
Kevät on edennyt Euroopassa kesäksi ja korona-virus sekä COVID-19 -tauti pysyvät otsikoissa kaikkialla maailmassa. Kansalliset toimet aiheuttavat hämmennystä.
Venäjää jopa kadehditaan, julistaa maan pääpropagandisti, jonka mielestä lännessä maan hyvää tilannetta ja epidemian aiheuttamien kuolemantapausten vähyyttä on turhaan ihmetelty.
Pietarin Eurooppalaisen yliopiston ja Helsingin yliopiston professori Vladimir Gelman kirjoittaa, että Sobjanin kylläkin osoitti suurta aktivisuutta yrittäessään rajoittaa pandemian leviämistä kieltämällä muun muassa kansalaisten kontrolloimattoman liikkumisen Moskovassa.
”Nämä kiellot toivat kuitenkin mukanaan ennalta arvaamattoman vaikutuksen eivätkä voineet toimia olosuhteissa, joissa viranomaisten ainoaksi keinoksi jäi moskovalaisten sakottaminen eristäytymismääräysten rikkomisesta. Samaan aikaan hallituksen myöntämä taloudellinen tuki venäläisille oli sellaista homeopatiaa, joka vain syvensi pandemian aiheuttamaa kriisiä.”
Gelman sanoo, että tämän takia Venäjä on alkanut osoittaa kehityssuuntaa, joka poikkeaa jyrkästi EU-maista.
Euroopassa mielipidemittaukset vahvistavat, että kansalaiset ovat kerääntyneet yhden lipun alle ja luottavat hallituksiinsa, vaikka heidän oma materiaalinen tilanteensa ja muut ongelmat ovat pahentuneet.
Venäjällä on Gelmanin mukaan käynyt päinvastoin: huhtikuussa tehdyt laajat mielipidemittaukset näyttivät Putinin toiminnan hyväksynnän laskeneen minimiinsä tutkittuna ajanjaksona.
”Juuri se on todennäköisesti pakottanut Putinia muuttamaan taktiikkaansa. Hän ilmoitti 11. toukokuuta 2020 palkallisen vapaan lopettamisesta ja delegoi alueiden johtajille oikeuden päättää rajoitustoimista näiden oman harkinnan mukaan. Samalla hän ilmoitti ensimmäistä kertaa pandemian aikana kaikille lapsiperheille maksettavista tuista. Nämä toimet tuskin auttavat vastustamaan koronavirusta menestyksellisesti, mutta viranomaisilla on näin enemmän tai vähemmän liikkumavaraa poliittisessa päätöksenteossa.”
Mediasodan painopisteet
Pandemian sanotaan helpottavan, kun ihmiset lakkaavat pelkäämästä. Venäjän median kautta välittyy se, että muiden arviot maan kyvystä hoitaa koronaviruksen seurauksia ottavat koville. Puheet mediasodasta lännen kanssa voimistuvat Venäjän television huutokuoroissa.
Pääpropagandisti todistaa viikko-ohjelmassaan, että Venäjä tekee kaikkensa kansalaistensa testaamiseksi. Itseasiassa enemmän kuin muut. Kuolleisuus on alempi kuin missään muussa maassa koko maailmassa.
Venäjän terveydenhoidon johdossa kiistetään tiedot lisääntyneistä kuolemista lääkäreiden keskuudessa.
Ei ihme, että Mediazona-sivuston tiedot terveydenhuollon työntekijöiden kuolemista herätti keskustelua. (Päätoimittaja Sergei Smirnov oli yksi torstaina pidätetyistä Moskovassa.)
Johtavan terveysvalvonnasta vastaavan lääkärin Anna Popovan mielestä terveydenhuoltoalan henkilökunnan kuolleisuus ei käytännössä eroa muiden aikojen vastaavasta luvusta.
Mediazona-nettisivusto kirjoitti, että Venäjällä on koronavirukseen kuollut vähintään 186 terveydenhoitoalan työntekijää. Heidän kuolleisuutensa on 16-kertainen verrattuna muiden maiden vastaavaan lukuun. Väite on kova. Jopa epäuskottava.
Venäjän Kremlille uskolliset tekevät töitä sen eteen, että maan koronatartunnoista julkaistaan kaunisteltuja lukuja.
Popovan mukaan 44 eli puolet maan 88 alueesta voi jo löysätä kansalaisten eristämisestä annettuja määräyksiä. Yli puolet Venäjän alueista on valmis vähentämään rajoituksia.
Lievennykset eristykseen ovat ymmärrettäviä. Arviot valtiojohdon kannatuksen laskusta kiirehtivät kansanäänestystä perustuslain korjauksiin.
Kaksi kuukautta bunkkerissaan viettäneen päämiehen kannatuksen laskua ei tarvitse ihmetellä. Lukuja voidaan kaunistella, mutta vain oman aikansa.
Todellisia lukuja me emme voi edes tietää. Ne ovat nähtävissä Kremlissä, kuten vloggaaja Novosti Sverhderžavy muistuttaa.
Putinin kannatuksen putoamisen selittely vaikuttaa ylilyöntien sarjalta, joka vain vahvistaa mielikuvaa Kremlin pulmasta.
Kremlin ohjauksessa olevan tutkimuslaitoksen johtaja sanoi viime sunnuntaina Yhdysvalloissa tulkitun väärin hänen laitoksensa selvitystä.
Ehkä tästä syystä Putinin kannatuslukemien pudotuksesta nosti äläkän Venäjän Washingtonin-suurlähetystö, jolle antoi tukensa muun muassa johtavan puolueen, Yhtenäisen Venäjän, edustaja Adalbi Šagošev. Puolueen vararyhmänjohtaja muistutti uutistoimisto Bloombergin välittäneen valeuutisen lyhyen ajan sisällä jo toistamiseen.
Šagoševin mielestä kyse ei ole sattumasta. (Tavallisesti länsimediaa on syyttänyt Tšetšenian johtaja Ramzan Kadyrov, joka nähtiin torstaina julkisuudessa tippakanyyli käsivarressaan. Tiettävästi häntä hoidettiin Moskovassa sairaalassa – ehkä COVID-19 epäilyn vuoksi.)
Suurlähetystön mukaan Bloomberg viittasi jutussaan Venäjän VTsIOM-tutkimuslaitoksen lukuihin, joiden mukaan luottamus Putiniin olisi 27 prosenttia, vaikka tutkimuslaitoksen todellinen luku on 67,9 prosenttia. Suurlähetystö vaati anteeksipyynnön lisäksi myös oikaisua ja oikeiden tietojen julkistamista.
Kyseessä oli Tassin mukaan jo toinen vastaava tapaus viikon sisällä. Edellisenä tiistaina Bloombergilta vaadittiin oikaisu ajuttuun, joka käsitteli koronan leviämistä Venäjällä. Silloinkin oikaisua vaati Venäjän Yhdysvaltain-suurlähetystö.
Tilastoharha valtiovalheena
Virallisten tilastojen perusteella tehdään muun muassa päätöksiä karanteenitoimista, joten niiden seuraaminen on siinä mielessä mielenkiintoista, kuten yksi ahkera twiittaaja kirjoittaa.
Viralliset tilastot ovat työkaluja. Meitä sivusta seuraajia on voinut kiinnostaa tautien ja kuolleiden määrä maaotteluhengessä. Kuolemat ovat edelleen valtaosalle ihmisistä kaukana.
Venäjällä ollaan hyvin herkkiä tilastojen ja mielipiteiden suhteen. Historian taakkana on pelaaminen luvuilla ja tilastoilla.
Julkisuudessa esitetyt arviot joutuvat kovan kritiikin ja luonnollisesti myös ihmettelyn kohteeksi myös Venäjällä niin kuin Suomessa.
Tilastoinnin erojen vuoksi maiden keskinäinen vertailu on vaikeaa ja voi tuntua turhalta, mutta kiinnostaa monia.
Venäjällä luottamusta rapauttaa se, että joskus esiintyy myös suoraa tietojen vääristelyä.
The Insider-verkkolehti onnistui puhuttamaan koronapotilaita, joiden diagnoosit lääkärit ovat jättäneet huomiotta ja COVID-19:ään kuolleiden omaisia, jotka ovat vahvistaneet, että virallisissa kuolinsyissä ei ole mainittu virusta lainkaan.
Venäläinen tv-tohtori Aleksandr Mjasnikov selvitti myös mitä lännessä ei ole, mutta Venäjällä on. Hänen lausunnoistaan on tehty lukemattomia meemejä.
”Ensinnäkin sairaalahoidossa olevia potilaita. Meillä on paljon enemmän vuodepaikkoja ja sen myötä sairaat voidaan sijoittaa eri paikkoihin, mikä vähentää sairaalan sisäisiä tartuntoja.”
Lisäksi tohtorin mielestä yksi syy on myös se, että Venäjällä on vähemmän vanhainkoteja kuin esimerkiksi Italiassa. Mjasnikov toteaa kuitenkin, ettei se voi olla syynä kymmenen kertaa pienempiin kuolleisuuslukuihin.
Hermostuminen näkyy
Mikäli Venäjällä olisi vielä sallittua tiukka yhteiskuntakritiikki, yhtenä kohteena olisi Putinin lisäksi hänen alueitten johtoon nimittämänsä paikallissatraapit. Heitä on moneen lähtöön, mutta tärkein avu on kuitenkin päämiehen luottamus.
Epäuskoon on syynsä. Kuten se, että julkisuus heräsi silloin kun Dagestanissa kerrottiin 27 ihmisen kuolleen COVID-19 -tautiin ja 700 keuhkokuumeen seurauksena. Paikallisten mukaan ihmiset eivät hakeudu ajoissa hoitoon vaan koettavat pärjätä kotikonstein. (Tv-raportti) Doždin Dagestan-reportaasi:
https://www.youtube.com/watch?v=wJ_gaI2ovII
Dagestanissa maan johto on myöntänyt, että tilastoja on muokattu. Kirjailija Viktor Šenderovitš kertoo Eho Moskvyn haastattelussa, kuinka alueen nykyinen johtaja Vladimir Vasiljev on tunnettu puheistaan. Tämä joutui valehtelemaan Putinin puolesta vuonna 2005 Nord-Ost -teatterikaappauksen aikaan sisäministeriön kenraalin tehtävässään.
Šenderovitš sanoo, että Dagestanissa toimittiin käskyn mukaan. Kuolleisuuslukuja määrättiin alentamaan, ja alueilla toimittiin ohjeiden mukaan heti kun maan johtaja ilmoitti, että tilanne on tasaantunut. Tätä taustaa vasten todellisten lukujen esittämistä voitaisiin pitää niskoitteluna.
”Sikäläisessä sanastossa se tarkoittaa kapinaa ja vihollistoimintaa. Niinpä hän menettelee siten, että eipä haeta varta vasten psykologisia vaikeuksia sieltä, missä niitä ei ole yleisesti ottaen odotettavissa. Näin menetellen paikallisjohtajat saavat virkansa ja kunniamerkkinsä.”
Šenderovitš muistuttaa, että nykyään onkin taas esimerkkinä valheesta [ulkoministeriön tiedotusjohtaja] Marina Zaharova ja [Venäjän YK-suurlähettiläs] Vasili Nebenzja.
“Valheita ja häikäilemättömyyttä käyttävät saavat kunniamerkkejä.”
Putinin johtajuutta koetellaan
Tutkija Tatjana Stanovoitovan mukaan teknokraatin erottaa poliitikosta se, että jälkimmäinen on orientoitunut seuraamaan saamaansa kannatusta ensimmäisen keskittyessä miellyttämään johtajaa.
Työn tulos mitataan kyvyillä peitellä virheitä ja muokata lukuja mieleisiksi.
Putinin vallassa pysymisen vuosipäivää ja pitkälle harkittua vanhenemista venäjäläisten kanssa ei olla vielä päästy juhlimaan kuten piti.
Odoteltaessa juhlallisuuksia on varmistettu, että seuraavat sukupolvet saavat ainakin paremmat lähtökohdat Venäjän ja sen johdon urotekojen muistamiseen.
Kiinnostavaa tässä on Jekaterina Šulmanin mielestä se, että yleensä Putin ottaa huomattavan voimakkaasti kantaa ulkopolitiikan eikä koulutuksen kysymyksiin.
Muistutuksia tarvitaan, koska nuoret ovat jo osoittaneet, etteivät he usko propagandaa. Viime kesänä muun muassa Moskovan paikallisvaalit ja toimittaja Ivan Golunovin pidätys saivat ihmiset kaduille. Tänä vuonna ollaan aikaisessa.
Demokratioissa äänestetään henkilöistä ja politiikkaa rukataan vaalien menestyjien valitsemaan suuntaan. Toisenlaisissa järjestelmissä henkilöiden vaihtuminen sisältää aina riskinsä.
Novaja Gazetan toimittaja Kirill Martinov pohtii Eho Moskvyn kolumnissaan sitä, että poliittisten vallankäyttäjien peruskysymys on se, kuka voi määrätä poikkeustilan eli lakkauttaa oikeudet määräämättömäksi ajaksi korkealentoisten päämäärien saavuttamiseksi.
Näin ainakin kansanvälisen oikeuden teoreetikon Carl Schmittin mukaan. Hän haki vastausta kysymykseen, miten määritellään hallitsija. Poliittinen taistelu käydään loppujen lopuksi siitä asiasta.
Martinov on Moskovan kaupunginjohtajan kritiikissään sitä mieltä, että viime viikkojen tapahtumien mukaan Venäjällä nähdään kaiken tapahtuneen tietyllä tavalla, aivan kuin Schmittin kuvaama raataja toimii.
”Maassamme voi nimittäin kuka tahansa tollo julistaa poikkeustilan, kuten jatkuvasti tapahtuukin eri puolilla maata, kun sattuu jonkinlainen ´kaasuvuoto´ tai ilman sodanjulistusta aloitetaan koko kaupungin kattava videoseuranta.”
Koronaviruksen jatkaessa leviämistään kävi ilmi, että Venäjällä hallitsija on se, joka voi olla julistamatta poikkeustilaa tilanteessa, jossa se on täysin tarpeetonta.
”Ainoa voimainponnistus on sanoa: meillä on kaikki normaalisti, kaikki vain istuvat kotona maskit kasvoilla, ilman mitään poikkeustilaa. Kuten sosiaalisessa verkossa on terävästi todettu, kyseessä on tietämättömyyden tila, jossa ei tiedetä miksi ja millä perusteella on suoritettava toimenpiteitä ja miksi sinua kuitenkin sakotetaan ja kenen toimesta.”
Kremlin pönkittäjät
Autoritaarisissa maissa muutokset sisältävät huolen koko järjestelmän kaatumisesta, kirjoitti Moskovan Carnegie-keskuksen sivuston karnegi.ru päätoimittaja Alexandr Baunov artikkeliinsa: ”Perestroika 2:n pelko. Miksi Putin hylkäsi vallan siirtämisen monimutkaiset suunnitelmat?”
Vallan siirtyessä vuonna 2024 jopa luotettavan ja koetellun seuraajan eteen piirtyvät valtavat riskit Putinin järjestelmän purkamisessa ja sen myötä Venäjän suuret geopoliittiset tappiot.
Politiikan ammattilainen Gleb Pavlovski sanoo, että on ollut jo jonkun aikaa selvää Kremlissä pelättävän häviötä muille maille. Maa on kriisitilanteessa alkanut selviytyä ilman monia vallanpitäjiin liittyviä toimijoita: duuma tai eri valtakunnalliset puolueet eivät ole olleet juuri mitenkään tarpeellisia.
”Jopa pääministeri [Mihail] Mišustin oli hyvin hiljaa kunnes sairastui itse eikä hänen [varamiehensä] [ Andrei] Belousov ole myöskään loistanut johtajuudellaan. Tämä kaikki on hyvin tärkeää ja ihmiset reagoivat juuri tähän,” Pavlovski sanoo.
Baunov muistuttaa, että on käsittämätöntä, kuinka nyt kutsutaan väkeä kansanäänestykseen, kun ihmiset ovat vakaasti sitä mieltä, että he ovat saamapuolella.
Vallanpitäjät pitävät kuitenkin kiinni siitä, että voivat vaihtaa oikeudet ja vapaudet turvallisuuteen, käsitykseen siitä, että tietyssä kriisitilanteessa johtohenkilö alkaa toimia rautaisella kädellä kansan etujen puolesta.
”Mutta entäs jos kansalaiset eivät olekaan tänä keväänä nähneet sitä teräsnyrkkiä, joka hallitsi viime kesänä Moskovaa.”
