Venäläinen oppositiovaikuttaja Dmitri Gudkov pakeni Ukrainaan
Tehtävä suoritettu
Venäjän (parlamentin ulkopuolinen) oppositio näivettyy. Valtiollista – ohjattua ja kontrolloitua, politiikkaa haastavilla on yhä vähemmän tilaa.
Radioasema Eho Moskvyn juontajat muistuttavat aamuohjelmassaan ironisesti, että kaikkia lähetyksessä esiintyviä voidaan pitää ulkomaisina agentteina: he joko ovat näitä tai heistä voi tulla sellaisia. Myös heistä, jotka ovat olleet säätämässä uusia poliittista toimintaa rajoittavia lakeja.
Kuten politologi Kirill Rogov tiivistää. ”Venäjän viranomaiset pitävät korruptiota vastaan panevia ulkomaisina agentteina ja nämä viranomaisia rikollisena syndikaattina.”
Vuosikymmenien takainen kuvasto on sopii nykyaikaan.
Heillä laittomuuksia, työttömyyttä, köyhyyttä; meillä tasa-arvo, vapaus ja onni. (Neuvostojuliste)
Edellisten viikkojen aikana on selvinnyt se, että poliittiset puhdistukset leviävät Venäjällä koko maahan. Kysymys kuuluu: koska siirrytään liberaaleista poliitikoista muiden ihmisten pidättämiseen?
Keskushallinnon kiihdytettyä soraäänet tukahduttavan koneensa vauhtiin ei se enää pysähdy edes syyskuun vaalien jälkeen.
”Sen on jatkuvasti pidätettävä, kidutettava ja vangittava joku, koska se ei osaa tehdä mitään muuta. Se näkee siinä olemassaolonsa ainoan merkityksen.”
**
– Kuin sukellusvene, kuvailee Andrei Pivovarov Eho Moskvyn mukaan vankilaa, jossa hän on ainoa poliittinen vanki. Aleksei Navalnyi on määritellyt oman vankilansa avaruusalukseksi.
FBK-järjestön saaman tuomion jälkeen Navalnyin Instagram-tilillä julkaistiin hänen lausuntonsa. Lausunnon mukaan kuuleminen oli oikeuden irvikuva. Hän vannoi jatkavansa Kremlin uhmaamista.
– Olemme joukko ihmisiä, joita yhdistää ja organisoi ne Venäjän kansalaiset, jotka vastustavat korruptiota ja puolustavat rehellisiä tuomioistuimia ja yhdenvertaisuutta lain edessä. Heitä on miljoonia. Te olette sellaisia. Niin kauan kun olette olemassa, emme mekään katoa mihinkään.
**
Miljardööri Oleg Deripaskan sanoin: oppositio on hajotettu, käydään töihin.
Ristiriidat kasvavat
Politologi Gleb Pavlovskin mielestä Moskovassa on ilmapiiri radikalisoitunut.
Eliitissä on väkeä, joka odottaa ”suojasäätä”. Ja samaan aikaan maan johto vahvistaa asemaansa.
Vaalien läheisyys kiihdyttää repressiota eli kansalaisten oikeuksien väkivaltaista kaventamista. Poliitikoista toiset pakotetaan ulkomaille, joitakin ei päästetä.
Viime päivinä suurimman huomion ovat saaneet jo mainittu Pivovarov, ja sunnuntaina veljensä kanssa maasta poistunut Dmitri Gudkov, joka kertoi Dožd-kanavalla, että hänelle on tehty selväksi, ettei hänellä ole mahdollisuuksia tehdä politiikkaa Venäjällä.
Valittavaksi jäi, kannattaako jatkaa, ja samalla asettaa monet läheiset sukulaiset, ystävät ja työtoverit vaikeaan asemaan. Gudkoville aikaa poistumiseen annettiin vähän. Vihjauksia ja ehdotuksia hän sai useita.
Gudkov pidätettiin tiistaina, mutta hänet vapautettiin kaksi päivää myöhemmin ilman syytteitä. Kiinnioton syyksi kerrottiin maksamattomat vuokrat, joista häntä uhkasi jopa viiden vuoden vankeustuomio.
Opposition kurittamiseen liittyy myös Pivovarovin pidätys. Pietarista Krasnodariin kuljetettu Pivovarov määrättiin kahden kuukauden tutkintavankeuteen hänen kaksi vuotta sitten tekemästä ”rikoksesta” – Facebookin postauksen uudelleenlähettämisestä.
Pivovarovin ”rikos” on mitä ilmeisemmin se, että hän johti maanpakoon ajetun Mihail Hodorkovskin perustamaa Avoin Venäjä -yhteisöä Venäjällä.
Pivovarovin pidättämisen tapa sopii sadisteille. Puolaan matkalla ollut lentokone pakotettiin takaisin terminaaliin.
**
Neljännesvuosisata sitten Venäjän kansanedustajia äänestettiin duumaan, jotta lainsäädäntätyötä saatiin tarvittaessa jarrutettua. Tämän kertoi meille, EU:n lehdistövirkamiehille Moskovassa, nyttemmin jo edesmennyt toimittaja Sergei Dorenko.
Toimittajana totuin seuraamaan sitä, miten valtiovaltaa haastetaan Venäjällä. Myötäilyn seuraaminen tekee surulliseksi.
Keskeinen kysymys on aina ollut se, mistä löytää oleellisen tiedon. Suuri osa tutkimuksesta tehdään julkisuudessa olevan tiedon pohjalta.
Valtion johdolle on aina kerrottua mahdollisimman selkeästi kansan mielialoista.
Sama kuvio, samoja henkilöitä kuin Navalnyin tapauksessa. Yhteinen laukaisin murhahankkeille näyttää olevan "Moskovan kuplan" näkyvä pyrkimys laajentua Venäjän alueille. Uutta on ehkä se, että myös kulttuuriälymystö on tähtäimessä opposition ohella… https://t.co/JFfRrA6kCL
— Jussi Lassila (@jussi_lassila) June 9, 2021
Suurista poliittisista hankkeista on tehty Venäjällä mahdottomia eikä pienempiäkään opposition vaalimia tilaisuuksia ole saatu pidettyä ilman, ettei ihmisiä olisi pidätetty. Koronan aikaan syitä on ollut helppoa keksiä.
Jos olet hiljaa, saat jatkaa
Venäjän johdolla on paljon työkaluja, joilla tavoitetaan ihmiset, jotka saattavat olla uhaksi järjestelmälle. Sananvapauden sijaan Venäjällä tarjotaan yksinkertaista sääntöä: kun olet hiljaa, me emme häiritse sinua.
Telegram-kanavia täytetään tehokkaasti puolin ja toisin. Venäjällä viestien vääristelyyn kulutetaan sumeilematta valtion varoja. Yleisestä ilmapiiristä on yritettävä kaikin keinoin aistia, mihin suuntaan maata viedään.
Sosiaalinen media paljastaa toisen Venäjän
Journalistiset toimitukset eivät voi sivuuttaa valtiollisen median vähättelyä ja propagandaa.
Venäjän parlamentti päätti jo viime viikolla, että ”äärijärjestöiltä” ja niiden tukijoilta evätään vaalikelpoisuus. Päätöstä on pidetty keinona estää ennen muuta Navalnyin tukijoiden asettuminen ehdolle syksyn parlamenttivaaleissa.
Gudkov sanoo lähteneensä matkalle autollaan, koska hän ei mielestään ole lähtenyt maanpakoon. Hän sanoo ymmärtäneensä, että sai aikaa lähtöönsä.
Pavlovski arvioi entisen kansanedustajan poliittisen työn olevan katkolla. Ulkomailta vaikuttaminen on vaikeaa, vaikka teoreettisesti mahdollista. Vain Aleksandr Solženitsyn onnistui aikoinaan maanpakolaisena.
Gudkov valitsi yksityiselämän, kuten Hodorkovski joka ei ole (enää) kansanjohtaja.
Gudkov ymmärsi rajansa vallan tavoittelussa. Poliitikkojen läheisillä on aina osansa. Pahimmassa tapauksessa he ovat panttivankeja.
Ollessaan pidätettynä hänen vaimonsa Valerija Gudkova vahvisti kuvaa siitä, että Venäjällä poliittisesti valveutuneita ovat pariskunnat. Navalnyin puoliso Julia Navalnaja on jo tuttu.
Vapaudessa. Kiitos kaikille. Menen tapaamaan Ira-tätiä.
Venäjän valtapuolueen valmistautuminen syksyn vaaleihin on ollut julkisuudessa täydessä vauhdissa: leipää ja sirkushuveja. Ilman skandaaleja ei ole ollut tarkoituskaan edetä.
Valtapuolueen esivaaleissa on innostettu ihmisiä äänestämään ja totutettu ajatukseen ehdokkaista. Tuttuun tapaan julkisuudessa huomion keräävät tutut kasvot.
Suomessakin tutun pop-duo T.A.T.u.n jäsenenä kuuluisuuteen noussut Julia Kozlovan kohtalo osoitti, että ihan mitä tahansa puhuva poliitikko tarvitsee tuekseen vahvat taustavoimat. Tällä ei sellaisia ollut, ja hän joutui haastattelijansa Ksenja Sobtšakin vedättämäksi. Kozlova ei pystynyt vastaamaan kysymykseen laista, jolla on estetty lasten adoptoinnit Venäjältä ulkomaille. Kozlova houkuteltiin uskomaan kyseessä olevan lain lasten leikkipaikan turvallisuudesta kadun läheisyydessä.
Hitlerin Saksa, Lukašenkan Valko-Venäjä, Putinin Venäjä
Venäjälläkin on herännyt ajatus siitä, että maassa on käynnissä isompi taistelu yhteiskunnan ohjaamisen linjasta.
Väkivaltaorganisaatiot toimivat näkyvästi. Terrorismin vastaiset lait oikeuttavat koneiston toimimaan. Isosta maasta saadaan tietysti kaikenlaisia uutisia joka päivä, mutta silti.
Näin ulkopuolisen silmissä ajatusta siitä, että sortoon perustuvan hallinnon – edelleen – vahvistumista voi pitää mahdollisena, koska Venäjän itsevaltiaan päätökset ja puheet ovat olleet johdonmukaisia vuosikymmeniä eikä hän ole yksin päätösten takana.Sivusto Proekt. kirjoitti Telegram-kanavan nimettömistä vaikuttajista: Navalnyin vastustajista, Putinin puolustajista.
Hienon hienot korjausliikkeet ja joskus jopa myönnytykset on aina korjattu uusilla kovennuksilla.
Valko-Venäjän kidutukseen tukeutuva politiikka pelottaa. Niin on tarkoituskin.
Kääritään hihat
Venäjän talouseliitin kokoontumisessa, Pietarin talousfoorumissa nähtiin se, miten paljon maassa on elinvoimaa ja pystyviä yrittäjiä. Talousfoorumissa koetettiin antaa kuva menestyksestä: vieraista osa saatiin mukaan etäyhteyksin
Arvostelijoiden mielestä lähinnä kyse oli virkamiesten tapaamisesta. Puhetta riitti alueiden pulmista ja sijoitusilmapiiristä.
Toisaalta. Messualueella oli ensimmäistä kertaa näyttävästi esillä myös maan syyttäjälaitos ja ”uskonnollisella” kuvastolla ja kansallismielisyydellään ratsastava Tsargrad-kanava. Keulakuvaksi nousi tällä kertaa Aleksandr Dugin.
Toinen todellisuus mahdollistaa monenlaisen keskustelun. Ulospäin on tärkeää luoda kuva siitä, että kaikki on hallinnassa. Maa kehittyy ja voi hyvin. Hyvin suurelle osalle virkamieskunnasta riittää, että toimeentulo on turvallista ja jatkuu pysähtyneen talouden oloissakin.
Yleisön on hankalaa sulattaa monia ajatuksia, kuten vaikkapa sitä, että matalapalkkatöihin on saatava sijoittaa vankeja. Heitä tarvitaan, koska koulutettua väkeä riittää toki omiin tarpeisiin, mutta monet isot infrastruktuurihankkeet kaipaavat halpaa työvoimaa. Jos ei maahanmuuttajia, niin vankeja. Ei ehkä Stalinin Gulagien tapaan, mutta rakennustyömaille ainakin.
Venäjän poliittista kehitystä tuoreessa kirjassaan arvioiva Timothy Frey muistuttaa, että repression aloittaneissa autoritaarisissa maissa johtajan vaihtuminen ei muuta kehitystä. Melko harvoissa autoritaarisissa valtioissa on saatu maata demokratisoitua. Todennäköistä on se, että Venäjällä jatketaan nykyisen itsevaltiaan jälkeenkin kuten on tehty edelliset 20 vuotta.
Repression tavoite on vallan säilyttäminen. Käytännössä tehtävää riittää. Kiihtyvään tahtiin.