Uutisvirta takkuaa, sota kiihtyy

Venäjän itsevaltiaalla ei ole enää hyviä vaihtoehtoja.

–[Vladimir] Putin myöhästyy joka tapauksessa. Pakotteita Venäjää vastaan ei poisteta. Ne ovat katastrofaalisia Venäjälle, sanoo Kirill Rogov arvostettu politiikan tutkija Eho Moskvyn haastattelussa.

Politiikan tutkijan mukaan sodan huono valmistelu näkyy nyt monella tavalla.

Rogov arvioi, että kotonaan venäjäläiset ihmiset ovat šokissa.

Suunnitelma A oli rauhaan pakottaminen – siisti prosessi, niin kuin on nähty CNN-yhtiön välittämissä television kuvissa, kuten aikoinaan Jugoslaviasta. Tarkoitus oli toimia nopeasti ja vaihtaa Ukrainan johto sopiviin ihmisiin.

Nyt ollaan B-suunnitelman varassa.

Koko maailma on Venäjää vastaan, ja kaiken lisäksi vaikeuksia aiheuttavat myös petturit.

Valtion johto ajattelee, ettei ole mitenkään kamalaa, jos joudutaan luopumaan iPhonen käytöstä.

Tässä kohtaa tällainen ajattelu on tutkijan mukaan yhtä tyhmää kuin maatalouden pakkokollektivisoinnin hyväksyminen Stalinin aikana.

Rogov sanoo päätöksen olleen älytön, mutta sen kanssa elettiin 50 vuotta.

– Se toimi, koska kansa pakotettiin uskomaan tulevaisuuteen ammutuksi tulemisen uhalla.

Sota syö uskoa huomiseen

Siksi Venäjän pääministeri Mihail Mišustin pantiin houkuttelemaan nuoria kykeneviä tietotekniikan parissa työskenteleviä luottamaan tulevaisuuteen lupaamalla näille vapautus kutsunnoista. Asepalveluksen siirtyminen voi toimia paremmin kuin pelkkä raha.

Turbulenssia alalla voi kuitenkin olla vaikea estää. Yksi hakukoneyhtiö Yandexin johtajista, Tonia Samsonova ilmoitti keskiviikkona erostaan, koska yhtiön sivuilla ei kerrota kuolleista ukrainassa.

Dožd-kanavan päätoimittaja Tikhon Dzyadko (vas) ja Mihail Fišman haastattelivat vielä eilen parlamentin ylähuoneen jäsentä, senaattori Ljudmila Narusova, mutta tänään Dzyadko ilmoitti paenneensa Venäjältä henkilökohtaisen uhan vuoksi.

Narusova vaatii puolustusministeriötä julkaisemaan venäläissotilaiden uhrien nimet ja hakemaan ruumiit Venäjälle haudattavaksi. (Vahvistamattomien tietojen mukaan Venäjän huoltojoukoissa on mukana siirrettäviä krematorioita.)

Tähän asti vain jotkut maan aluejohtajista ovat kertoneet yksittäisistä kuolonuhreista, mutta kaatuneiden sotilaiden kokonaismäärä pimitetään yhä.

Puolustusministeri Sergei Šoigu kertoi keskiviikkona Venäjän tappioiksi 498 kuollutta sotilasta. Haavoittuneita on 1597.

Venäjällä muistetaan, että Neuvostoliitto hajosi Afganistanin sotaan.

Ukrainalaiset arvioivat kuolonuhrien määräksi tähän mennessä yli 6000 ihmistä.

”Se tarkoittaisi noin tuhatta kaatunutta päivässä, enemmän kuin Suomen sotien verisimpinä päivinä Summassa ja Valkeasaaressa. Everstiluutnantti Marko Palokangas (MPKK) neuvoo suhtautumaan tappiolukuihin aina kriittisesti. ”Jos se on totta, se varmasti vaikuttaa (Kremlissä). Kun tappioiden määrä kasvaa, sillä on aina vaikutusta sodankäynnissä”, Palokangas sanoo”

Kuvaa Deutsche Wellen lähetyksestä.

Venäjän sensuuri toimii pyrkien siivoaamaan uutisvirrasta kaiken tiedon Ukrainassa tapahtuvasta. Television pääuutiset kertovat ja vahvistavat samaa omaa tarinaa, jota on luotu ja tuotu katsottavaksi jo pitkään. Periaatteessa vuosia.

Sensuuriviranomaisten käsittelyssä sodasta puhuvat toimitukset saadaan näyttämään pettureilta.

Logiikkaa petturi-ajattelulle kuvaa vaikkapa Znak-sivuston kuviteltu esimerkki, jossa toisen maailmansodan aikaan saksalaisten puolelle loikannut  ”petturikenraali” Andrei Vlasov olisi radiossa keskustelemassa vuonna 1941 saksalaisten politiikan tukijoiden kanssa siitä, kuinka Neuvostoliiton armeija käyttäytyy väärin piirittäessään Leningradia.

Puheradioilla on Venäjällä vahva asema. Eho Moskvy suljettiin eetteristä ensimmäistä kertaa 30 vuoteen.

Internettiin yön tauon jälkeen palanneen radioasema Eho Moskvyn päätoimittaja Aleksei Venediktov muistutti, että tilastointi kuolonuhreista oli huonoa jo ennen sodan kiivastumista.

Venäjän valtion johdon käyttämän kansanmurhan käsitteen kanssa Venediktov olisi hyvin varovainen.

Eho Moskvyn katoamien radioaalloilta on muistutus siitä, että Venäjä ajaa maahan sotasensuuria, vaikka se väittää toisaalta, että Ukrainassa ei käydä sotaa.

Ranskalaisen tv-ryhmän kuvaa Itä-Ukrainasta 28. päivä helmikuuta saksalaisen Deutsche Wellen venäjänkielisessä lähetyksessä keskiviikkona.

Ihme kyllä – kansanmurha väite jatkaa Venäjällä voimissaan.

Lännessä ei juurikaan tiedetä sitä, mitä Itä-Ukrainassa tapahtuu, mutta Venäjä väittää Ukrainan tekevän siellä julmuuksiaan ja kertoo asiasta tylyllä – liioittelevalla tavallaan.

Venäjällä ihmiset on peloteltu, ja heille tuputetaan näkymyksiä, joista osaa ei kukaan osaa kertoa venäjäksi. Mitä esimerkiksi tarkoittaa Ukrainan de-natsifikaatio. Vastausta eivät tiedä sen enempää propagandistit kuin tutkijatkaan.

Journalisti-lehden päätoimittaja katsoi tiistain uutislähetyksen. Rujoa kerrontaa.

Kaikki riippumaton tiedonvälitys katoaa

Professori Andrei Arhangelski, kertoo Eho Moskvyssa, että ei usko Venäjän propaganda pystyvän nykyisellään yhtä hyvään tulokseen kuin mihin Neuvostoliitossa kyettiin.

Venäjällä vasta ”harjoitellaan” samanlaista yksilöiden tekemää pesäeroa sotaan, kuten vaikkapa Yhdysvalloissa esiintyi jo Vietnamin sodan aikaan. Neuvostoihmiset kasvatettiin esiintymään maailman rauhan mannekiineina.

Toisaalta Venäjällä nähdää yhä enemmän julkisuuden henkilöitä, kulttuuriväkeä ja muusikoita, jotka ilmoittavat julkisesti vastustavansa sotaa.

Nykyvenäläiset on toki kyllästetty valheilla, ja monet ovat edelleen sitä mieltä, että maata vastaan on käynnissä useita kampanjoita, joista esimerkiksi kohu Novitšok-hermomyrkkyiskun kohteeksi joutuneista Skripaleista kertoneet uutiset ovat hyvä esimerkki.

Virallinen Venäjä ei tunnusta murhayritystä omakseen niin kuin se ei tunnusta järjestäneensä Putinin poliittisen vastustajan Aleksei Navalnyin murhayrtitystäkään.

Presidentin tiedottaja Dmitri Peskov ja ulkoministeriön tiedotuksesta vastaava edustaja, Marija Zaharova hoitavat tehtäviään niin kuin pitääkin ja kääntävät huomion muualle. Heidän tehtävänään on lähinnä saada toimitukset puhumaan asian vierestä. Mitään varsinaisia asioita juoksupoika ja -tyttö eivät hoida.

-Heillä ei ole mitää vastuuta puheistaan, Rogov sanoo.

Niin kuin ei ole itsevaltiaallakaan, jos ajatellaan mitä Putin on sanonut Ukrainasta.

Puheet ovat vailla mitään yhteyttä todellisiin tapahtumiin: Putin voi sanoa, että Ukrainaan ei hyökätä ja tehdä päinvastoin

Internet sulkeutuu

EI SOTAA

Odotettavissa on, että Venäjä puuttuu useimpien omien tiedotusvälineiden ja sivustojen toimintaan.

Venäläisiä mediakanavia on suljettu Euroopassa. Näiden joukkoon joutui aluksi YouTubessa myös Eho Moskvy, koska sen pääomistaja on Venäjän valtion kaasuyhtiö Gazprom.

Meduza arvioi avoimessa kirjeessään, että on hyvin mahdollista että muutaman päivän kuluttua Venäjllä ei ole toimivaa riippumatonta mediaa. Sivusto muistuttaa ihmisiä siitä, että saadakseen  tietoa riippumattomista lähteistä, ihmisten on toimittava kuten heidän vanhempiensa sukupolvi teki, kun he poimivat ”vihollisen ääniä” radiolähetyksistä.

Venäjän sensuuriviranomainen, Roskomnadzor vaatii kutsumaan sotaa ”erikoisoperaatioksi” ja on toimittanut monille medioille käskyn siivota sivujaan.

Näitä tiedotusvälineitä ovat muun muassa Taiga.Info, Doxa, The Village, Dožd-TV-kanava, Ekho Moskvy -radioasema. 

Sota Ukrainassa lopetti demokratian imitoinnin Venäjällä lopullisesti. Käytettävissä olevan tiedon varassa voi sanoa, että Venäjän propaganda on taitavaa, ja se on tuottanut pohjat tähän hetkeen vuosien työllä.

Venäjä on ollut valitsemallaan tiellä jo pitkään, mutta silti ilmeinen aivopesu yllättää.

Itä-Suomen yliopiston lehtori Kati Parppei tweettaa pöyristyksensä historian opettajien saamista ohjeista.

Haagissa odotetaan jo

Venäjä on siirtynyt tilaan, jossa oltiin Neuvostoliitossa. ”Enää ei sanota, että onhan meillä Literaturnaja Gazeta.” 

Pietarissa poliisi pidätti tunnetun Leningradin piirityksen kokeneen Jelena Osipovan.

Siinä missä Internetin rajoittamista on harjoiteltu jo vuosia, ovat kansalaiset koetelleet omaa kestävyyttään myös kaduilla mielenosoituksissa.

Dožd-tv pyrkii tekemään lähetyksiä vastakin, vaikka kuten mediakonsernin pääomistaja Natalja Sindejeva kertoi aamupäivällä huonosti nukutun yön jälkeen, ettei hän tiedä sitä, kuinka monta lähetystä tai tuntia päivässä Dožd pystyy lähettämään.

-Miljoonat ihmiset odottavat ohjelmia. Jos emme voi työskennellä, saatamme lopettaa määräajaksi. Juuri nyt koetetaan tehdä kaikki, jotta lähetyksiä voidaan jatkaa, Sindejeva sanoi.