Vankienvaihtofarssi – laskelmoituja siirtoja

Kuva keskisormeaan Venäjälle ja sen oikeuslaitokselle näyttävästä helikopterilentäjästä on symbolinen.

Symboliikkaa on myös kuvassa, jossa Venäjän presidentti puhuu pöytänsä ääressä ukrainalaislentäjän tappamiksi sanottujen läheisille. Television kuvassa kaksi naista istuu kuin pyhäkoulussa kuuntelemassa presidenttiä.

Kun syytettiin ukrainalaista lentäjää Nadija Savtšenkoa, käytettiin hyväksi Ukrainassa kuolleita toimittajia. Kun palautettiin sotilaita Ukrainasta, käytettiin hyväksi läheisiään suremaan jääneitä naisia. Häpeällinen farssi, kirjoitetaan Facebookin sivulla.

Mutta Ukraina sai sankarinsa.

Keskusteluissa viestin tulkitsee jokainen tavallaan. Julkisuudenhallinta on aina arpapeliä, mutta silti siinä koetetaan onnistua parhain päin. Venäjällä tehdään monin tavoin selväksi, että julkisuudessa viestitään niin kuin kansaa ei olisi olemassakaan. Yhteiskunnallinen keskustelu muistuttaa monologia, jossa ei huomioida sitä, mitä ympärillä tapahtuu.

Rahat ovat lopussa, mutta jakselkaa te täällä

Näin kuului vastaus eläkkeidensä perään kyselleille Krimillä. Pääministeri Dmitri Medvedevin heitosta tuli meemi, johon ei kannata vastata. Medvedevin tehtävä on hoitaa maan budjettia, eikä hänen tarvitse mittauttaa poliittista kannatustaan ja suosiotaan kansalla.

Politiikantutkija Tatjana Stanovaja muistuttaa, että siinä missä propagandistitkin, Medvedev on vastuussa vain presidentille. Jokaisella teolla pyritään vahvistamaan maan johtoa ja omaa asemaa suhteessa maan eliittiin. Kansan parissa keskustelun merkitys on muuttunut. Keskeistä on se, ettei presidenttiä jujuteta.

”Todellisuus nyt vain on tärkeämpi kuin totuus, oikeudenmukaisuus tärkeämpi kuin laki ja motivaatio tärkeämpi kuin teko. Poliittisen kommunikaation suunta ei ole yksityisestä yleiseen vaan yleisestä yksityiseen.”

(Suomen kielessä ei tarvita totuudelle kahta sanaa, vaan yksi totuus riittää. Liekö symbolista, että rikkaassa venäjän kielessä on kaksi sanaa (истина ja правда), joilla voi viestiä jompaa kumpaa ”totuutta”.)

Rintamalla Itä-Ukrainassa kuolee sotilaita

Ukrainan ja Venäjän sodassa on oltu jo kuukausia hiljaisen tappamisen asemasodassa. “Venäjä ja Ukraina käyvät ihan oikeaa sotaa Itä-Ukrainassa, vaikka diplomatian tasolla vältetään sota-termin käyttämistä, Suomessakin”, kirjoittaa sotaa läheltä seurannut toimittaja Antti Kuronen.

Mikä tahansa vahinko voi sytyttää uuden roihun ja antaa syyn sotatoimien kiihdyttämiseen. Jopa Baltian miehittämiseen, arvioi liberaalin Eho Moskvy radioaseman päätoimittaja Aleksei Venediktov Delfin haastattelussa.

Vahvoja mielikuvia on käytetty yllin kyllin. Venäjällä kehitettiin 2000-luvun puolivälissä nettivaikuttamisen valtion kulttuuri. Trollaamista Venäjän television ykköspropagandisti Dmitri Kiseljov piti jo vuosia sitten hauskana.

Televisio toimii kuin se kuuluisa junan vessa

Kiseljovin vetämä uutistelevisio ei edes yritä pysyä propagandassaan totuudessa, kuten ranskalainen tv-ohjelma osoitti analysoidessaan venäläisen Russia24 -kanavan uutisjutun Ranskasta.

Ohjelmassa ihmiset pantiin esiintymään euroskeptikkoina ja maahanmuuton vastustajina, vaikka he puhuivat ihan muusta.

Haastateltujen käännökset olivat tökeröjä ja jopa aivan keksittyjä. Kuvat mielenosoituksista oikeita, mutta aiheena olivat Ranskan kiistellyt työlait.

Venäläiselle televisiolle, massapsykoosin välineelle, haastattelua antaessa on syytä olla tarkkana. Varoituksen sanaa pitää levittää.