Venäjänkieliset kuulevat sodan jylyn

Suomessa asuvat venäjänkieliset ovat todennäköisesti nähneet järkyttävät kuvat joukkohaudoista, ja kuulleet Venäjän käyvän täyttä sotaa Ukrainaa vastaan.

Mutta jos uutiset haetaan Venäjältä, voi mielikuva olla vahvasti ukrainalaisten asemaa vähättelevä.

Toisesta kulmasta tarkastellen voidaan nähdä, että kyselytutkimukseen haastatelluista 64 prosenttia ei pidä sotaa Ukrainassa oikeutettuna.

Käytännössä liki viidenneksen tuki Venäjän sodalle Ukrainassa tarkoittaa propagandan uponneen otolliseen ihmisjoukkoon. Monet vastaajista puhuvat tilanteen monimutkaisuudesta, juuri niin kuin Venäjän propaganda on tarkoittanutkin.

Näiden vastanneiden selvitymisstrategiaan kuuluu, että kaikki ei ole niin yksinkertaista. Varovaisuus vastauksissa näkyy siinä, että 9 prosenttia ei halunnut esittää kantaansa.

Vastaamattomuus voi olla perua vanhasta neuvostoaikojen perinnöstä, jonka mukaisesti kyselyihin ja kyselijöihin ei voi luottaa.

Tai saattaapa vastaaja toimia myös sen varmistamiseksi, ettei aiheuta Venäjällä asuville sukulaisille mitään vaikeuksia.

YLEn haastattelussa Cultura-säätiön ohjelmapäällikkö Eilina Gusatinsky (kuvassa vasemmalla) pohtii, että sota on tullut melkein jokaiseen venäläiseen kotiin.

–Olisiko yhtä suurta halukkuutta tukea Venäjää tietäen, että omat sukulaiset saattavat joutua rintamalle? Toivon mukaan näitä asioita olisi mietitty eri tavalla, Gusatinski sanoo.

Silti yllättävän moni kertoo avoimesti näkemyksensä. Muutamassa vuosikymmenessä on kehitytty Suomessa hyvään suuntaan samalla kun naapurissa ote kansalaisista on kiristynyt vuosi vuodelta ja 2020-luvulla tiheämminkin.

Suomessa osa esimerkiksi inkeriläisiä paluumuuttajia kohdanneista ongelmista on liudentunut. Venäjänkielen vuoksi syrjintää on kokenut vain 17 prosenttia haastatelluista.

Tutkijat hämmästyivät sitä, että pitkään Suomessa asuneet kokevat vähemmän syrjintää.

Lue koko raportti täältä: “Venäjän hyökättyä Ukrainaan joutuivat Suomessa asuvat venäjänkieliset erityisen huomion kohteeksi jo siksi, että he puhuvat kieltä, jota Venäjä väitti ‘puolustavansa’ Ukrainassa.”

Venäjänkielellä löytyy valtavasti uutisia ja ajankohtaista maailman tapahtumista.

Suomesta ei niinkään, mutta ei esimerkiksi YLEn palvelua voi moittia. Paitsi siitä, että muutaman minuutin tv-lähetys kerran päivässä on vähän. Toki internetissä on paljon lisää, jota myös kaltaiseni Venäjästä kiinnostunut seuraa päivittäin.

YLE Novostin Levan Tvaltadzen haastattelussa UPI:n tutkija Jussi Lassila kertoo, että nuoret kyselyyn vastaajat suhtautuvat Venäjän toimintaan negatiivisemmin kuin vanhempi sukupolvi.

YLEn raportista: “Venäjän hyökkäys Ukrainaan on koettu monilta osin samalla tavalla venäjänkielisten ja suomenkielisten joukossa. Huoli taloudesta ja turvallisuudesta on yhteistä.”

Venäjänkielisiä on maassamme merkittävä vähemmistö – noin 88 000 ihmistä.

Cultura-säätiön uusin selvitys on erinomainen katsaus siihen, miten nämä ihmiset voivat, ja mistä he ovat kiinnostuneita samaan aikaan kun Venäjän valtio repii kansalaisiaan yhä syvemmälle – monen mielestä jo lopun aluksi muuttuneeseen sotaan.

Venäjänkielisten kotoutumista Suomeen edistävän säätiön selvitykseen vastasi yli 1600 henkilöä puhelimitse kesä-heinäkuussa.

Osin tulokset yllättivät

Ainakin minut, kuten vaikkapa sen vuoksi, että yli 80 prosenttia haastatelluista ilmoittaa voivansa sanoa mielipiteensä eikä ole kokenut syrjintää venäjänkielisyyden vuoksi.

“Sotatoimien paheksuminen ei aina tarkoita Venäjän ja sen toiminnan tuomitsemista. Mukana voi olla myös olla harmitusta tilanteesta, yleinen rauhanpuolustamisen aate, huolet vapaasta liikkuvuudesta, sukulaisista, työstä jne. Jotkut yrittivät mahdollisesti antaa sosiaalisesti toivottavia tai hyväksyttäviä vastauksia.”

Mutta. Ison naapurin vaikutus on suuri. Televisio on vanhemman polven tietolähde.

Informaatioristiriita – katsotaan Venäjän televisiota

Kolmannes haastatelluista katsoo saavansa harhaan johtavaa tietoa, ja heistä yli puolet kokee harhaanjohtajaksi Venäjän median välittämän tiedon.

Luottamus mediaan on venäjänkielisillä heikompaa verrattaessa koko väestöstä tehtyyn tilastoselvitykseen.

Tutkimukseen osallistuneen venäjänkielisen väestön keskuudessa luotetaan poliisiin mutta ei yhtä paljon mediaan.

HS: “Venäjän median vaikutus näkyy [Eilina] Gusatinskyn mukaan kyselytutkimuksen vastauksissa. Suomen mediaan luottaa vain 41 prosenttia vastaajista.”

Myös terveyspalveluihin liittyy ylirajaisia palveluja Venäjällä ja Baltian maissa. Kielitaidollakin tekemistä asian kanssa.

Suomessa asuvat venäjänkieliset ovat laaja ryhmä. Vastaajien joukossa oli muun muassa Suomen, Venäjän, Viron ja Ukrainan kansalaisia.

Monet venäjänkieliset ovat kriittisiä sodasta johtuviin talouspakotteisiin eivätkä haluaisi vastaanottaa pakolaisia. Murheet siis samoja kuin muiilakin Suomessa asuvilla, mutta kielteiseen suhtautumiseen talouspakotteisiin voivat vaikuttaa myös sukulaiset Venäjällä.

**

Linkki – HS: Suomen­venäläiset ovat ymmällään siitä, miten nopeasti kaikki muuttui

**

YLE – Politiikkaradio: linkki ohjelmaan.

**

**

YLE / Kirsi Heikel: Liki viidennes Suomessa asuvista venäjänkielisistä pitää Venäjän sotatoimia Ukrainassa oikeutettuina

**

CulturaWeek -konferenssin aiheina ovat Suomen venäjänkielisiin liittyvät ajankohtaiset kysymykset, sekä kotoutumisen, osallisuuden, identiteetin ja turvallisuuden teemat. 28.9.-1.10. järjestetään CulturaWeek, jonka ohjelmaan kuuluu konferenssi ja festivaalitapahtumia.