Merkintöjä
Merkintöjä

Fahrenheit 451:stä

Kirjat palavat taas Fahrenheit 451:ssä. Ray Bradburyn vaikutusvaltaisesta romaanista (1953) on nyt tehty kaksi elokuvaa, joista François Truffaut’n ohjaus ilmestyi vuonna 1966 ja Ramin Bahranin versio tänä keväänä. Bahranin filmi on siitä kiintoisa, ettei se tullut lainkaan perinteiseen teatterilevitykseen, vaan ilmestyi HBO:n suoratoistopalveluun. Ratkaisu ei johtunut elokuvan huonosta tasosta. Bahranin edelliset filmit saivat hyviä arvosteluja, mutta eivät tavoittaneet suurta yleisöä. Uudessa yrityksessä oli kyse kokeilusta, jolla ohjaaja halusi löytää katsojat.

Fahrenheit 451 viittaa lämpötilaan, jossa paperi syttyy tuleen. Siinä kerrotaan tulevaisuuden Yhdysvalloista, jossa kirjat on määritelty laittomiksi ja palomiehet polttavat niitä. Diktatuurin johtajat pitävät painettua sanaa vaarallisena, koska sen sisältämä tieto voi vaikuttaa kansalaisiin ennakoimattomasti ja saada heidät kapinoimaan. Teoksia tuhotaan varmuuden vuoksi. Ihmisiä vahditaan, että he eivät saisi vääriä ajatuksia.

Sanoma on tuttu. Kirjallisuudessa asiaa on käsitellyt muun muassa George Orwell, jonka romaanissa Vuonna 1984 (1949) ajatuspoliisi piinaa yhteiskuntaa. Venettä keikuttavat mietteet ja toimet on rauhan säilyttämisen nimissä kielletty. Kyse on totalitarismista, joka perustuu kuriin. Se on usein perusteetonta ja kohtuutonta suhteutettuna todelliseen vaaraan.

Mitä Fahrenheit 451:een tulee, sekä Bradbyrun kirja että Truffaut’n elokuva ovat vanhentuneita, koska niiden tekemisestä on kulunut niin paljon aikaa. Niiden käsitys tulevaisuudesta on jossain määrin hölmö. Bahranin näkemys on tuoreempi, vaikka sekin vanhenee todennäköisesti nopeasti, kuten science fiction -tarinoilla on tapana.

Bradburyn tehdessä romaaniaan toisen maailmansodan kirjaroviot olivat vielä tuoreessa muistissa. Ne olivat pelottavan lähellä, siinä missä ne tuntuvat nykyään kuuluvan kaukaiseen menneisyyteen, joka ei voi toistua. Kirjallisuutta ei ehkä enää polteta, mutta sensuuri ei ole kuollut. Vääriä ajatuksia pelätään muun muassa Kiinan, Iranin ja Pohjois-Korean kaltaisissa tiukan kontrollin maissa, mutta länsimaatkaan eivät ole ilmiöltä täysin turvassa.

Sensuuri saa joskus vaivihkaisia muotoja. Esimerkiksi Ruotsissa taidetta vahditaan poliittisen korrektiuden nimissä. Monikulttuurisuus on tervetullutta ja toivottavaa, mutta se ei saisi johtaa hysteeriseen ajatteluun tai itsesensuuriin, kuten naapurimaassamme joskus tapahtuu. Emme ehkä halua tietää ikävistä ajatuksista, mutta niiltä ei kannata ummistaa silmiään.

Bahranin Fahrenheit 451 on viihteellinen filmi, josta voi löytää vakavia teemoja. Se ei ole kummoinen, vaikka sen perimmäinen sanoma onkin edelleen puistattava ja tärkeä. Elokuvan ajatus, että täydellisen vapaa tieto pelastaa maailman, on naiivi, mutta filmi on ajankohtainen sosiaalisen median ja tietovuotojen aikakaudella. Bahrani muistuttaa meitä siitä, ettei kirjoittaminen menetä merkitystään, vaikka sen tietyt muodot, kuten fyysiset kirjat, lakkaisivat olemasta. Ihmiset eivät menetä kiinnostustaan tekstiä kohtaan.

Uusi Fahrenheit 451 tehtiin pienehköllä budjetilla ja julkaistiin suoratoistopalveluun, mutta sen sävy on suurille Hollywood-tuotannoille tyypillisesti mustavalkoinen. Se kysyy monimutkaisia kysymyksiä ja tarjoaa niihin yksinkertaiset vastaukset. Vapaan tiedon puolella olevat hahmot ovat siinä sinisilmäisiä idealisteja ja sensuurin puolustajat ynseitä kyrmyniskoja. Vivahteet ovat harvassa. Truffaut’n tulkinta on syvällisempi, mutta ainakin Bahranin näkemys on selkeä.

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

The Looming Towerista

The Looming Tower (2018) järkyttää ja suututtaa. Tilausvideopalvelu Hulun minisarja dramatisoi syyskuun 11. päivän terrori-iskuihin johtaneet tapahtumat. Osin fiktiivisessä sarjassa väitetään, että Yhdysvaltojen johdon osaamattomuus, välinpitämättömyys ja ylimielisyys olivat vuoden 2001 hyökkäysten tärkeitä syitä. Jaksojen…

American Crime Storysta

American Crime Story (2016–) yllättää monipuolisuudellaan. Kuuluisia Yhdysvalloissa tapahtuneita murhia dramatisoivaan sarjaan on tehty kaksi kautta, joista ensimmäinen O.J. Simpsonia käsittelevä on kohtalainen ja toinen Giovanni Versace -aiheinen loistava. Ohjelma toimii etenkin siksi, koska siinä…

Mindhunterista

David Fincherin (s. 1962) hengentuotteet tunnistaa helposti. Hänen ohjauksensa, kuten Seitsemän (1995) ja Fight Club (1999), ovat hyviä, mutta samaan aikaan niissä on vaivaannuttava puolensa. Fincherin kliinisen synkkä visuaalinen tyyli ei ole erityisen realistista, vaan…

Twin Peaks: The Returnista

Twin Peaks: The Return (2017) hämmentää. Se on kokeellista taidetta ja keskitien kerrontaa yhdistävä draamasarja, joka on jatkoa vuosina 1990–1991 esitetylle kulttiklassikko Twin Peaksille. Tässä amerikkalaiseen pikkukaupunkiin sijoittuneessa ohjelmassa ratkottiin nuoren Laura Palmerin murhaa. Yksinkertaisesta…

The Vietnam War -dokumentista

The Vietnam War (2017) on Ken Burnsin ja Lynn Novickin ohjaama pitkä dokumenttisarja Vietnamin sodasta. Se on kestoltaan yli 17 tunnin mittainen. Kyseessä on vaikuttava saavutus. Ohjelmassa ei nimittäin nähdä vain puhuvia päitä, kuten yleensä…

Rosa Liksom: Everstinna

— Kritiikki julkaistu Demokraatissa syksyllä 2017. — Ihmisen puolesta ja fasismia vastaan Rosa Liksom: Everstinna Like 2017, s. 194 Rosa Liksom (s. 1958) sai Finlandian romaanistaan Hytti nro 6 (2011). Kirjassa kritisoitiin vivahteikkaasti kommunismia ja…

Dave Lindholm: Sanat – Sitähän se kaikki

— Kritiikki julkaistu Demokraatissa syksyllä 2017. — Isokynää suomeksi Dave Lindholm: Sanat – Sitähän se kaikki on Johnny Kniga 2017, s. 315 toimittaneet Timo Ernamo (vast.), Lamppu Laamanen ja Anne Nåhls Bob Dylanin vuonna 2016…

Riitta Kylänpää: Pentti Linkola – ihminen ja legenda

— Kritiikki julkaistu Demokraatissa syksyllä 2017. — Tarina sitkeydestä Riitta Kylänpää: Pentti Linkola – ihminen ja legenda Siltala 2017, s. 463 Pentti Linkola (s. 1932) jakaa mielipiteitä. Kalastaja ja kirjailija Linkola tunnetaan radikaaleista kannanotoistaan. Syväekologista…

Shefki Kuqi – Kosovon härkä

— Kritiikki julkaistu Demokraatissa syksyllä 2017. — Miehemme maailmalla Mika Wickström: Shefki Kuqi – Kosovon härkä Tammi 2017, s. 243 Atomivoimala, Kosovon härkä, Seriffi… rakastetuimmilla jalkapalloilijoilla on monta lempinimeä. Balkanilla syntynyt Shefki Kuqi (s. 1976)…

Paul Auster: 4 3 2 1

— Kritiikki julkaistu Demokraatissa keväällä 2017. Sivunumerot ovat kirjan sähköversiosta. — Yritys suureksi tarinaksi Paul Auster: 4 3 2 1 Tammi 2017, s. 1141 suomentanut Ilkka Rekiaro Paul Auster (s. 1947) ei ole julkaissut uusia…