Älystä

Bob Dylan, 1962

Musiikki muuttui 1960-luvulla. Silloin nousivat esiin The Beatlesin, The Rolling Stonesin ja The Doorsin kaltaiset jättiläiset, jotka viitoittivat tien täysin uudenlaiselle musiikille. Yhteiskunnallinen vapautuminen johti pop- ja rock-lauluihin, jotka olivat vertaansa vailla. Niiden levyttämiseen osallistuivat lukemattomat hienot muusikot, joista edellä mainitut kolme yhtyettä ovat vain muutamia esimerkkejä. Ennen muita oli kuitenkin Bob Dylan. Dylan oli laulaja-lauluntekijä, jonka vuonna 1962 julkaisema esikoislevy oli lähtölaukaus tähän päivään jatkuneelle upealle uralle.

Dylania ennen oli Tin Pan Alley. Tin Pan Alley on termi, jota käytetään Yhdysvalloissa 1890-luvulta 1950-luvulle eläneistä muusikoista ja musiikin kustantajista. He olivat tiivis yhteisö, johon kaikki lauluja ammatikseen tekivät kuuluivat. Se korosti yhteistä pohjois-amerikkalaista lauluperinnettä, jossa yksilö teki sijaa yhteisölle.

Bob Dylan oli eräs ensimmäisistä laulajista, joka irtaantui Tin Pan Alleysta. Aiemminhan oli noussut esiin muun muassa Elvis Presley, mutta hänenkin parhaat laulunsa olivat muiden sanoittamia. Dylan oli ensimmäinen todellinen laulaja-lauluntekijä. Hän keksi tavan, jolla musiikin pystyi yhdistämään runouteen. Dylanista eteenpäin myös sanoituksilla oli merkitystä, kun ennen keskityttiin pelkkään musiikkiin. Samalla Dylan raivasi tietä nykyään itsestään selvänä pidetylle käsitykselle, että muusikkokin voi olla yksilöllinen taiteilija.

Dylanin tuotanto on aarreaitta. Hän on julkaissut kymmeniä levyjä, mutta aina löytyy julkaisemattomia lauluja. Niitä nähdään muun muassa Dylanin omassa Bootleg Series -levysarjassa, joka on nyt saavuttanut jo yhdeksännen osansa. The Witmark Demos -tuplalevy koostuu Dylanin ensimmäisistä levytyksistä, joita hän teki Columbia-levy-yhtiölle vuosina 1962-1964. Whitmarkin demojen joukosta löytyy aikaisia versioita monista Dylan-klassikoista, kuten kappaleista Blowin’ in the Wind, A Hard Rain’s A-Gonna Fall, Masters of War ja Mr. Tambourine Man. Vajaan viiden kymmenen laulun joukosta löytyy kuitenkin myös kiitettävästi julkaisematonta materiaalia.

Levyjä kuuntelemalla voi seurata Dylanin kehitystä taiteilijana. Vuonna 1965 hän hylkäsi akustisen kitaransa ja siirtyi käyttämään sähkökitaraa. Tätä kapinallista elettä seurasi kuitenkin laulukaupalla hienoa akustista musiikkia. The Witmark Demos tarjoaa mahdollisen tutustua siihen.