Guggenheimista
Viime aikoina on käyty kiihkeää keskustelua Guggenheim-museon mahdollisesta rakentamisesta Helsinkiin. Jokin aika sitten raporttinsa julkaissut selvitysryhmä esittää, että tämä designia ja arkkitehtuuria yhdistävä museo kannattaisi rakentaa Katajannokkaan ja siellä tällä hetkellä olevan ikälopun Makasiiniterminaalin paikalle. Suunnittelu kannattaisi selvitysryhmän mukaan käynnistää heti, koska Helsinki on tänä vuonna maailman designpääkaupunki, ja rautaa kannattaa takoa silloin kun se on kuumaa.
En kannata Guggenheim-museon rakentamista Helsinkiin. Syynä on taloudellinen tilanteemme, joka ei ikävä kyllä tee tämän suuruusluokan projektin toteuttamista mahdolliseksi. Prioriteettien tulisi olla toisaalla. New Yorkissa, Bilbaossa, Venetsiassa ja Berliinissä on jo Guggenheim-museot, eikä tämän nykytaiteeseen keskittyvän museoverkoston pohjoiselle leviämiselle ole tällä hetkellä tarvetta. Kannattaa muistaa, että pääkaupunkiseudulla on jo erinomaisia museoita, kuten Ateneum, Kiasma ja Espoon modernin taiteen museo. Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Risto Rautava on jo ehtinyt avoimesti myöntää, että Guggenheimin rakentaminen ja avaaminen johtaisi muun museotoiminnan vähentämiseen.
Helsingin kaupunki ja Suomen valtio ovat lisäksi korviaan myöten veloissa. Päättävät tahot ovat todenneet, että uuden Guggenheimin mahdollinen pystyttäminen toteutettaisiin lainarahoilla. Rakkennuskustannusten arvioidaan olevan 130-140 miljoonaa euroa. Tämä on kuitenkin niin varovainen arvio, että lopullinen lasku lienee huomattavasti suurempi. Jo olemassa olevien Guggenheim-museoiden vuotuisen budjettivajeen kerrotaan olevan vajaat kymmenen miljoonaa euroa, joten Helsinki joutuisi tässäkin suhteessa maksumieheksi, koska se joutuisi totta kai kattamaan osan maailmanlaajuisen museoverkoston kuluista.
Uuden Guggenheim-museon rakentamista on perusteltu sillä, että se toisi pääkaupunkiimme ulkomaisia turisteja. Tämä pitänee paikkansa, mutta enemmän turisteja ja taloudellista hyötyä saataisiin keskeisellä paikalla kaupungissamme olevan Olympiastadionin täydellisestä uudistamisesta. On yleisessä tiedossa, että vuoden 1952 kesäolympialaisiin rakennettu yleisurheilustadiomme on rapakunnossa. Nyt väännetään kättä edessä olevien korjausten laajuudesta. Katsomoiden kattamisesta on puhuttu, mutta suomalaisten päättäjien puuhastelun tietäen tässäkin asiassa päädyttäneen halvimpaan mahdolliseen ratkaisuun.
Kohta ollaan toisin sanoen jälleen saman korjausongelman edessä. Ehdotankin, että auttamattomasti vanhentuneen Olympiastadionin tilalle rakennetaan kokonaan uusi monitoimistadion. Uudessa rakennuksessa tulisi olla suljettava katto, että sitä voitaisiin käyttää vuoden ympäri. Sisälle mahtuisi 30,000-40,000 katsojaa, ja heidän ilokseen voitaisiin pelata jalkapalloa ja jääkiekkoa, sekä järjestää suuria yleisurheilutapahtumia ja konsertteja. Turisteja saapuisi takuuvarmasti.
Jos Suomen valtion ja Helsingin kaupungin rahoja ollaan joka tapauksessa tuhlaamassa, ja Olympiastadion on välttämättömän peruskorjauksen tarpeessa, niin kaikkein järkevin ratkaisu olisi kokonaan uuden yleisurheilustadionin rakentaminen. Se maksaisi tietenkin mansikoita, mutta rahat palautuisivat kassaan Guggenheim-museota nopeammin ja varmemmin. Tässä yhtälössä olisi pelkkiä voittajia.