Jalkapallosta ja politiikasta
kritiikkiä päätöksestään mennä pelaamaan ystävyysottelu Päiväntasaajan
Guineaan. Joukkueet kohtaavat tällä viikolla ensimmäistä kertaa toisensa.
Espanja on jalkapallon hallitseva maailmanmestari, Päiväntasaajan Guinea
pistelistassa sijalla 151. Ottelun lopputuloksesta ei liene epäselvyyttä, joten kohtaamisen herättämä kohu liittyy ei-urheilullisiin syihin. Se on hyvä
esimerkki siitä, miten jalkapallo ja politiikka liittyvät tänä päivänä toisiinsa.
Päiväntasaajan Guinea on kehitysmaa ja Teodore Obiangin hallitsema diktatuuri,
jonka kansasta suurin osa elää mittavista luonnonvaroista huolimatta
köyhyydessä. Siellä on maakaasua ja öljyä, mutta vain eliitti nauttii niiden tuomista tuloista. Maa on Espanjalle tärkeä tuonti- ja vientikumppani, mistä
syystä nyt käytävää ottelua pidetään valtioiden laskelmoituna mainostemppuna.
El Paísin artikkelissa Espanjan jalkapalloliittoa syytetään veljeilystä Obiangin
kanssa. Se on aiemminkin järjestänyt epäilyttäviä harjoituspelejä muun muassa Costa
Rican, Dubain, Panaman ja Puerto Ricon kanssa. Palloliiton tiedottajat ovat
kiirehtineet muistuttamaan, ettei urheilussa ole kyse politiikasta. Samoilla
linjoilla on FIFAn presidentti Joseph Blatter, joka on toistuvasti väittänyt
pallon potkimisen olevan poliittisen kieroilun yläpuolella.
Kuitenkin jo pieni tarkastelu osoittaa, että jalkapallo on maailman
suosituimpana urheilulajina tärkeässä asemassa poliittisessa pelissä. El
Páisissa nostetaan esiin muutamia tapauksia vuosien varrelta. FIFA myönsi
vuoden 1934 MM-kilpailut Italialle, vaikka maata hallitsi fasistinen
diktaattori Benito Mussolini. Vuonna 1978 sama turnaus annettiin Argentiinaa johtaneen sotilasjuntan järjestettäväksi. Vuoden 2022
maailmanmestaruustapahtuma myönnettiin samassa hengessä Qatarille, joka tunnetaan huonosta ihmisoikeustilanteestaan ja
runsaista luonnonvaroistaan.
Espanjan piti pelata tällä viikolla Gabonia tai Venäjää vastaan, mutta
pelien peruuntuminen johti hätäisesti järjestettyyn kamppailuun Obiangin miehiä
vastaan. ESPN FC muistuttaa, että Päiväntasaajan Guinea on Espanjan entinen
siirtomaa. Niiden suhteet ovat läheiset. Espanjan maajoukkueen valmentaja
Vicente del Bosque kommentoi, ettei pidä ottelua ongelmattomana, mutta ymmärtää
hallitusten välejä.
Moni Päiväntasaajan Guinean maajoukkueen pelaajista on syntynyt Espanjassa ja
pelaa siellä. Mundo Deportivon mukaan Obiang lupasi pelaajilleen viiden
miljoonan euron bonuksen, jos he voittavat Espanjan. Kohtaamista mainostavassa julisteessa diktaattori poseeraa kotijoukkueen pelaajien vieressä. Jalkapallo
ja politiikka eivät voisi olla lähempänä toisiaan, vaikka Espanjan viranomaiset
yrittävätkin vähätellä asiaa.
Myös Espanja on poliittisessa myllerryksessä. Maa koostuu 17 itsehallintoalueesta,
joista rahakkaimmat puhuvat tasaisin väliajoin tarpeestaan itsenäistyä.
Tärkeimmät niistä ovat pohjoisessa sijaitseva Baskimaa ja koillisen Katalonia. Alueita edustavat Athletic Bilbaon ja FC Barcelonan jalkapallojoukkueet. Seurat ovat
kansallismielisten kannattajien suosiossa ja keräävät irtopisteitä
mainostamalla poliittista luonnettaan.
FC Barcelonan motto ”Més que un club” (”Enemmän kuin jalkapalloseura”) kertoo olennaisen. Kataloniassa puuhataan ensi vuodeksi kansanäänestystä, jossa sen
asukkaat äänestäisivät itsenäisyydestä. Espanja väittää kampanjaa perustuslain
vastaiseksi, eikä halua luopua varakkaasta Kataloniasta. Espanjalaiset rakastavat jalkapalloa, joten sen käyttö keppihevosena ei ole yllätys. Hiljattaiset tapahtumat vahvistavat käsitystä siitä, ettei urheilu voi
olla oma irrallinen maailmansa.
Suomessa ei edelleenkään ymmärretä jalkapallon merkitystä maailmassa. Se ei ole urheilua, vaan jotain ihan muuta. Ehkä muutaman sukupolven päästä täälläkin ymmärretään tosiasiat, ja futis saa osakseen arvoistansa kunnioitusta. Suomesta Jalkapalloyhteislunta!