Kirja-Arvostelu: Simic – Ääni aamulla kello kolme

Arvostelu julkaistu Katsaus-lehden numerossa 4 / 2008.

—

Maisemassa välkähtävä virneentapainen

Charles Simic: Ääni aamulla kello kolme, runoja, Aki Salmela ja Timo Hännikäinen suom. (WSOY 2008)

Timo Hännikäinen (s. 1979) ja Aki Salmela (s. 1976) ovat runoilijoita, suomentajia ja esseistikkoja – siis laaja-alaisia kirjallisia vaikuttajia. Charles Simic (s. 1938) puolestaan on serbialais-yhdysvaltalainen, vanhoilla päivillään laajasti palkittu runoilija. Hännikäinen ja etenkin Salmela ovat tehneet hyvää työtä tuomalla ulkomaisia lyyrikkoja suomalaiseen runotietoisuuteen. Nyt vuorossa on Simic. Ääni aamulla kello kolme on suomennosvalikoima, joka sisältää amerikkalaistuneen runoilijan tekstejä vuosilta 1971-2005. Otanta on siis laaja. Se on hyvä, sillä Simiciä ei kirjamuodossa ole Suomessa tätä ennen julkaistu.

Ääni aamulla kello kolme alkaa hyvin kirjoitetulla selitysosiolla, jossa kerrotaan lyhyesti käännettävän elämäntarina ja hänen runoutensa perusteet. Toisin kuin voisi luulla, entisessä Jugoslaviassa syntynyt ja ympäri maailmaa kiertänyt kirjailija ei kirjoita synkkiä säkeitä. Hänen runoutensa on surrealistissävytteistä ja usein odottamatonta. Tähän tapaan: ”Voit myös nähdä / ketun vievän kanaa mennessään, / alastoman pariskunnan hääyönään, / savupatsaan, / pahasilmäisen naisen sylkäisevän maitotonkkaan.” Runoilija liikkuu odottamattomasti ja odottamattomilla alueilla.

Hännikäinen ja Salmela kirjoittavat Simicin liikkuvan kielessään näkyjen ja näkökulmien tasolla. Runot ovat Simicin tapa nähdä todellisuus. Ne ovat kuitenkin soinnillisesti selkeitä, eivätkä omaan napaansa tuijottavia, mikä puolestaan helpottaa kääntämistä. Säkeet etenevät tosin melkoisin koukeroin, aiheesta toiseen ja taas takaisin. Lukija saa pinnistellä pysyäkseen tarkoituksen perässä. Onkin mielenkiintoista, että Simic on Yhdysvalloissa myös suuremman yleisön suosiossa. Ehkä toivoa on vielä. Tai ehkä se johtuu kirjailijan mainiosta huumorintajusta: ”Hyvät filosofit, minä tulen surulliseksi kun ajattelen. / Käykö teillekin niin?”

Ääni aamulla kello kolme on hyvä pelinavaus. Simic on kuitenkin julkaissut melkoisen läjän kirjoja, joista yksittäisiäkin näkisi mielellään suomennettavan. Hän on raivannut itselleen merkittävän paikan Yhdysvaltain nykyrunoudessa kirjoittamalla omaperäistä, yhtä aikaa kiertelevää ja puhuttelevaa runoutta. Simic on merkittävä tarkkailija, jolta suomalaisillakin kirjailijoilla ja lukijoilla olisi paljon oppimista. Älä anna ruman kannen pelottaa, vaan käy ostamassa tämä kirja.