Salaisten kansioiden uusista jaksoista
Alkuperäinen Salaiset kansiot (1993–2002) oli yksi innovatiivisimmista ja omaperäisimmistä televisiosarjoista 1990-luvulla. Chris Carterin luomassa sarjassa seurattiin FBI-agentteja Fox Mulder (David Duchovny) ja Dana Scully (Gillian Anderson), ja heidän työtään paranormaalien ilmiöiden parissa. Yhdeksän kauden mittaisessa alkuperäisessä sarjassa nähtiin muun muassa avaruusolioita ja hirviöitä. Salaiset kansiot oli erikoisuudestaan huolimatta uskottava. Se oli viihdyttävä, mutta siinä oli myös vakavampi puolensa.
Kausia 3–5 pidetään yleisesti Salaisten kansioiden parhaina. Tässä vaiheessa sarjan keskiössä olleet avaruusoliot eivät olleet vielä juuri näyttäytyneet maan kamaralla ja heihin kiivaasti uskonutta Mulderia oli helppo pitää höyrypäänä. Suurin osa sarjan katsojista oli analyyttisemman ja tieteellisemmän Scullyn puolella. Mulder vaikutti hyväuskoiselta tyypiltä, joka uskoi mitä soopaa tahansa. Myöhempinä vuosina – Mulderin osoittauduttua oikeassa olevaksi sankariksi – Salaiset kansiot menetti lataustaan. Se oli yhä hyvä, mutta ei enää yhtä järisyttävä kuin 1990-luvun puolivälissä.
Uuden vuosituhannen alussa Salaiset kansiot meni monin paikoin väkinäisen yrittämisen ja tahattoman komiikan puolelle. Tekijöiden ideat olivat selvästi lopussa, mutta sarjaa jatkettiin väkisin uusilla juonenkäänteillä ja näyttelijöillä. Tulokset eivät olleet mairittelevia. Kun Salaiset kansiot alun perin loppui, se oli säilyttänyt maineensa erinomaisena televisioviihteenä. Viimeisten kausien kompurointi ei kuitenkaan tehnyt hyvää sen maineelle nuorempien katsojien parissa.
2000-luvun alun ongelmista huolimatta Salaiset kansiot päätettiin viime vuonna tuoda takaisin Duchovnyn ja Andersonin tähdittämänä. Hiljattain esitettyjä uusia jaksoja julkaistiin lopulta vain kuusi, vaikka alkuperäisessä sarjassa oli kullakin kaudella 24 jaksoa. Ratkaisu johtui tiukoista aikatauluista ja rahoituksesta. Tuotantoyhtiössä ei selvästikään täysin uskottu, että yleisö olisi kiinnostunut Salaisten kansioiden kaltaisesta vanhasta ohjelmasta. Hiljattain päättyneen kymmenennen kauden loppuratkaisu tuntuu kuitenkin viittaavan siihen, että jos aikataulu- ja rahoitushaasteet saadaan ratkaistua, hämäriä tapauksia tutkitaan FBI-agenttien toimesta myös jatkossa.
Salaisista kansiosta tehtiin alkuperäisten kausien lisäksi muutamia huonoja elokuvia. Niitä esitettiin lähinnä televisiossa. Sarjan paluun mahdollisti televisiosarjojen nykyinen kukoistus ja niiden arvostuksen nousu lähes elokuvien rinnalle. Televisionäyttelijöitä ei enää pidetä epäonnistuneina filmitähtinä, vaan valkokankaalle pääsevien kollegoittensa veroisina kykyinä. Ikävä kyllä Salaisten kansioiden odotettu kymmenes kausi on vain vähän keskinkertaisia edellisiä kausia parempi.
Täytejaksot ovat aina olleet yksi Salaisten kansioiden tavaramerkeistä. Niitä nähdään kumma kyllä myös uudessa minisarjassa, vaikka se on lyhyt. Vanhoissa täytejaksoissa Mulder ja Scully lähetettiin tutkimaan avaruusolioihin liittymättömiä paranormaaleja ilmiöitä. Vastaavaa nähdään tuoreellakin kaudella. Mulder ja Scully metsästävät täytejaksoissa salaperäistä liskohirviötä ja murhanhimoista roskakuskia. Pääjuonen tasosta kertoo kaiken se, että sivutarinat ovat olleet enemmän kriitikkojen mieleen. Keskinkertainen käsikirjoitus on uusien Salaisten kansioiden ongelma.
Vika ei ole näyttelijöissä. Duchovny ja Anderson ovat vanhentuneita, mutta vaikka he eivät enää ole yhtä vitaalisia kuin Salaisten kansioiden kulta-aikaan 1990-luvun puolivälissä, he tekevät työnsä hyvin. Ikääntyminen tuo Mulderin lapsenomaiseen uskoon ja Scullyn jääräpäiseen tieteellisyyteen traagisia sävyjä. Tarina on kuitenkin epätasapainossa. Se ei osaa päättää, onko se koominen vai traaginen, ja yrittää olla molempia toimimattomalla tavalla. Hauskoilla kohtauksilla yritetään pehmentää synkkiä hetkiä, mutta kokonaisuus ei muutamia ilahduttavia oivalluksia lukuun ottamatta nouse lupausten tasolle. Onnistuneita kohtauksia ovat muun muassa Mulderin kokemukset hänen maistettuaan huumaavia sieniä ja Scullyn suru hänen kokiessaan henkilökohtaisen menetyksen. Epäonnistuneita hetkiä on harmi kyllä enemmän.
Salaisten kansioiden kymmenes kausi tuo mieleen kehnon science fiction -romaanin. Se sijoittuu aikaan 14 vuotta yhdeksännen kauden ja seitsemän vuotta elokuvan X-Files: Usko koetuksella (2008) jälkeen. Minisarjan ajankohtaisuus ja sen värikkäät salaliittoteoriat eivät kuitenkaan yllä Salaisilta kansioilta odottamallemme tasolle. Pelkkä Duchovnyn ja Andersonin säkenöivä kemia ei riitä. Uusimpien tietojen mukaan Salaisia kansioita olisi tulossa lisää. Jatko riippuu lähinnä kiireisten päätähtien aikatauluista. Sarja tuskin palaa vanhaan 24 jakson kausimalliin, mutta pienempikin määrä uusia jaksoja riittäisi. Salaisissa kansioissa on kaikista sen puutteista huolimatta edelleen puolensa.