Steven Seagalista
Steven Seagal ja panda
Unohtakaa Arnold Schwarzenegger, Jean-Claude Van Damme, Dolph Lungren, Chuck Norris ja Sylvester Stallone. Kaikista 1980-luvulla tähdeksi nousseista toimintaelokuvasankareista paras on Steven Seagal. Tietenkin, sillä Seagal on alusta asti ymmärtänyt muskelielokuviin olennaisesti liittyvän camp-huumorin. Siinä missä vaikkapa Stallone on pitkään pitänyt itseään vakavasti otettavana näyttelijänä, Seagal on alusta asti tehnyt pilkkaa itsestään. Kaikki elokuvien ystävät tietävät, ettei Seagal osaa näytellä. Tai kynäillä uskottavia käsikirjoituksia. Tai ohjata. Siitä huolimatta hän on vuosikymmenien saatossa tehnyt kaikkia näitä asioita.
Eikä siinä vielä kaikki. Mies on myös lahjakas muusikko, ja levyttänyt yhden levyllisen reggaeta ja yhden bluesia. Mies on esiintynyt Mountain Dew -mainoksessa, tosi-tv-tyyppisessä poliisiohjelmassa ja hänellä on oma energiajuoma. Hän on eläinsuojelija, aikido-taitaja ja buddhalainen. Tietenkin. Seagal on nykyaikainen mies: hän ei osaa mitään, mutta tekee kaikkea.
Seagal on laukonut toimistaan kuolemattomia lainauksia, kuten: “Above the Law was a politically conscientious movie. On Deadly Ground was environmentally conscientious so I want to keep making movies like that which are more geared with a certain entertainment value but also bring people forward into contemplation.” Ja: “I am hoping that I can be known as a great writer and actor some day, rather than a sex symbol.” Voiko enää muuta sanoa?
Seagalia voi helposti pitää hölmönä, joka oikeasti uskoo omaan seksikkyyteensä ja lahjoihinsa. Tämä on kuitenkin juuri se kohta, missä hänen kriitikkonsa menevät metsään. Seagal on hauska mies. Stallonellekin ja Schwarzeneggerillekin on kehittynyt huumorintaju, mutta vasta myöhemmällä iällä. Esimerkiksi Rockyt, Rambot ja ensimmäiset kaksi Terminatoria on tehty täysin tosissaan. Seagal on toista maata. Muun muassa kuuluisa Mountain Dew -mainos on silkkaa parodiaa. Siinä Seagal menee virvoitusjuomaostoksille ja pieksee huomaamattaan kauppaa ryöstämään tulleet konnat.
Vaikka Seagalille on vuosien mittaan kertynyt liikakiloja, hänellä on edelleen vannoutuneet faninsa. Kaikki hänen elokuvansa ovat jo pitkään menneet suoraan dvd:lle. Ne ovat suoraan sanoen hirveitä, mutta rahaa tulee silti ovista ja ikkunoista. Voidaan väittää, että Seagal on 2000-luvun elokuvissaan ollut rehellinen, B-luokan elokuvissa näyttelevä B-luokan tähti. Se ei vähennä hänen parhaiden filmiensä ja muiden toimiensa loistoa.