Rasismia Suomen Lapissa?

Olen testannut tämän jo monta kertaa: Menenpä missä päin maailmaa italialaisen luksusmuotibrändin Pradan liikkeeseen, palvelu on aina superystävällistä ja avuliasta. Vaikka ensi töikseni sanoisin, että en ole ostamassa mitään vaan katselen ympärilleni, se sopii.

Myyjä asettuu hienotunteisesti lähietäisyydelle ja on heti valmis auttamaan, jos kiinnostun jostakin. Olen saanut hipelöidä käsilaukkuja, avannut laskosteltuja neuleita hyllyiltä ja sovittanut vaatteita puhtaasta uteliaisuudesta.

Lähtiessäni olen saanut myyjän nimikortin ja ystävällisen kehoituksen kysyä häntä nimellä, jos tulen myymälään uudelleen.

Kuinkas kävikään Suomen Lapissa viime viikonloppuna. Menin pikku seurueessa katsomaan Hotelli Kakslauttasta Saariselällä. Se kiinnosti meitä, sillä Ralph Laurenin tämän talven mainoskampanja on kuvattu hotellin maisemissa. Tunnemme myös pari ulkomaalaista Lapin-kävijää, jotka ovat kertoneet sen lasikattoisista igluista, joissa yö maksaa yli 500 euroa. Niissä voi katsella revontulia vuoteesta. Toivoimme voivamme lounastaa hotellilla ja tutustua siihen, miten luksusmatkailua Suomessa kehitetään.

Lapin matkamuistokrääsällä kuorrutetussa, nuhjuisessa respassa oli vastassa kaksi työntekijää, toinen venäläinen, toinen jostakin päin Aasiaa. Tunnelma oli alusta lähtien kireä. Kumpikaan naisista ei kysynyt, miten he voisivat auttaa, emmekä hetkeäkään tunteneet itseämme tervetulleiksi.

Päinvastoin rouvat vaikuttivat lähinnä häirityiltä viitatessaan kanakeittokattilaan eteisen nurkassa. Siitä sai ostaa keittoa itsepalveluperiaatteella. Lusikoimme soppaa kuluneiden, liinattomien pöytien ääressä. Kysymys päästä katsomaan hotellia laajemmin hermostutti heitä entisestään. Ei käy, kuului vastaus.

Muutamassa huippuhotellissa vierailleena ja myös asuneena emme ymmärtäneet antaa heti periksi vaan kysyimme uudelleen. Rouvat hälyttivät paikalle heitä vielä kiukkuisemman miehen, joka antoikin sitten meidän kuulla kunniamme. ”Koska Lapissa ei saa kunnollista henkilökuntaa, hänellä ei riitä väkeä meitä opastamaan.” Ei puhettakaan, että mies olisi selittänyt asian ystävällisesti, työntekijöitään solvaamatta, tai ehdottanut, että tulisimme paikalle sopivampaan aikaan.

Kehitysmaissa paikalliset asukkaat valittavat joskus kotimaarasismista. Se tarkoittaa sitä, että oman maan kansalaisia kohdellaan ns. luksuspaikoissa tylysti siksi, että heitä ei haluta asiakkaiksi ulkomaalaisen, valkoisen yläluokan sekaan.

Suomen Lapissa opin, miltä se voi tuntua. Vai oliko kysymys sittenkin vain osaamattomuudesta ja huonosta palvelusta?

.