Tiedämme jo pääpiirteet Nordstream 1 ja 2 kaasuputkiin tulleista vaurioista, jotka aiheutuivat räjähdyksistä. En malta olla spekuloimatta asialla hybridisodan taktiikan näkökulmasta. Korostan sanaa spekuloida, en syytä tai esitä tarkempia faktoja saati todisteita, vaan pohdin tämän tyyppistä tapahtumaa hybridisodan näkökulmasta.

Käsitykseni hybridistä selitän Maanpuolustuskurssien oppikirjassa luvussa kaksi, johon pääset tästä.

Kaasuputki räjähdyskohteena

Maakaasu on räjähdysaltista sekoittuessaan sopivassa suhteessa hapen, käytännössä ilman kanssa. Putkiräjähdys on harvinainen, jopa mahdoton, joten putken sisälläkin räjähdys johtunee erikseen putkeen viedystä räjähteestä. Putken ulkopuolella räjähdys voi johtua sinne jo valmiiksi asennetun tai putken läheisyyteen viedystä räjähteestä. Jälkimmäistä on sotilaallisesti harjoiteltu jo kylmän sodan aikana molemmin puolin rautaesirippua ja varsinkin datakaapeleiden katkominen sukellusveneestä on edelleen yleinen pelko.

Varmaksi tiedetään, että räjähde saadaan myös kaasuputkelle. Vaikka erilaisia merenalaisia putkia ja johtoja valvotaan monin tavoin sensoreista partiointiin, on epätodennäköistä, että puolustaja ehtisi paikalle estämään tai edes ottamaan kiinni räjäyttäjän.

Hybridin kannalta siis syntyy tilanne, jossa kriittisen infrastruktuurin suojaamisessa on heikkous, jota voidaan käyttää hyväksi tekijä salaten tai vähintään kiistäen. Tätä kutsutaan aseellistamiseksi. Samalla syntyy informaatiosotaan uusia ammuksia ja taloussotaan lisäkierroksia.

Juridinen ulottuvuus

Hybridissä operoidaan paitsi kiistämällä omat toimet ja ja käyttämällä sijaissotijina (proxy) maita tai yrityksiä. Nordstream 1 ja 2 putket omistaa monikansallinen yhtiö, joissa molemmissa on Gazprom pääomistajana. Päätöksenteko ei silti ole diktatorista.

Omaisuusvahinkoon puuttuminen edes rikoksen tai ympäristökriisin takia valtiollisin toimin on myös lakitekninen haaste. Gazpromilla on myös oma aseistettu turvapalvelunsa, joka perustettiin aikoinaan ehkäisemään vakavia terroritekoja aikoina, jolloin viholliskuva oli lännen kanssa aika yhteinen.

Toinen räjähdys tapahtui kansainvälisellä vesialueella, toinen Tanskan talousvyöhykkeellä. Molemmissa on merilain kannalta erilaisia tekijöitä. Samoja piirteitä on omilla lähivesillämmekin kulkevissa putki- ja johtolinjoissa.

Yksi hybridin tavoite on hämärryttäminen. Tuhojen rajoittaminen ja korjaaminen voi olla haastava ja kompleksi tehtävä eri osapuolten välillä.

Mitä paikka voi kertoa?

Räjähdysalueella menee paitsi kaksi Nordstream -putkilinjaa myös aivan uusi linja, josta kaasu norjalaisilta kaasukentiltä virtaa puolalaisille kuluttajille. Ryhtymättä tarkempiin paikannuksiin (oletan, että aivan tarkat paikat ovat sekä yritys- että sotilassalaista tietoa) pilkoin palaset tämän päivän uutisista: linjat vaikuttavat leikkaavaan toisiaan.

Pilkotut kuvat: 28.9.2022 @visegrad twitter ja Yle lähteenä TT/SVT.

Voimannäyttö kyvystä katkaista kaasuputki on ilmeinen. Kaasuputki on myös vaativampi kohde kuin datakaapeli tai sähkökaapeli, joita meren pohjalla risteilee noilla main paljon. Itämeri on matala, jolloin linjoihin pääsee käsiksi ja näin syksyllä myös haastava valvoa veden alla harppauskerrosten ja niiden aiheuttamien kaikuhäiriöiden vuoksi.

Jos haluaisi suojata kaiken muun, tehtävä sitoo valtavat resurssit jättäen silti aukkoja.

Laajempi karttakuva?

Räjähdyspaikasta on lyhyehkö matka Ruotsin Itämeren sotasatamaan. Tanska on Bornholmissa rannikkopuolustuksellaan ja myös laivastollaan yleensä läsnä. Saksan ja Puolan sotasatamista on lyhyt matka niistäkin. Lännen sotilasvoimaa voidaan siis projisioida eli sijoittaa lähialueelle näkö-, ase- tai sensorikantaman päähän nopeasti.

Kaliningradin ympärille piirrellään usein erilaisia ohjuskantaman kehiä. Termi A2/AD (anti access / area denial) kääntyy kyvyksi estää vastustajan pääsy alueelle tai vähintään kiistää sen ilma- tai meriherruuden saavuttaminen kuvaa taktisia vaikutuksia. Molemmat räjähdyspaikoista ovat niin meri- kuin ilmataisteluohjusten osalta tällaisten kehien sisäpuolella.

Sotilaallisesti alueella on siis paitsi vastakkainasettelun myös laajan eskalaation vaara.

Muut hybridin komponentit?

Hybridi voidaan ymmärtää eri komponenttien yhteisvaikutuksena.

Kaasuputkessa kyse on primääristi energiasta lämmön ja sähkön tuottamiseksi sekä laajemmin esimerkiksi lannoitteiden valmistamiseksi. Sähkökaapelissa vielä suoremmin.

Kylmyydessä ja nälässä kyse on muustakin kuin rahasta.

Kaasun ja edelleen sähkön hinta reagoi heti. Talousvaikutus on osa taloussotaa. Ruokaan perustuvasta taloussodasta Suomen ja Venäjän näkökulmasta kirjoitin tässä.

Itämeren keskeiset laivareitit kulkeva Bornholmin kahta puolta. Myös monet Suomeen ja Suomesta matkaavat kulkevat tästä.

Datakaapeli on bittivirran fyysinen kulkutie siinä missä palvelinsali datapilvien koti. Pääosa internetistä kommunikoi merikaapeleiden kautta. Kaapelin katkaisu olisi suuren luokan kyberhyökkäys. Eri mailla on omia kaapeleitaan ja kuitujaan, pääosa on kaupallisia.

Kaasuvuodot räjäyttivät saman tien myös infotilan. USA, joka vastusti putkia alusta saakka? Venäjä, joka rikkoo vihoissaan omaansa? Ukraina, joka eskaloi? Vakuutuspetos, koska putkien arvo oli romahtamassa? Ympäristöliikkeen voimannäyte? Vastarinnan tekijä, joka osaa ohjata huoltorobottia? Hämärrys on tosiasia, isommat narratiivit selviävät pian.

Yksi vaihe sarjasta?

Hybridissä taisteluun käytetään useampaa komponenttia. Taisteluista muodostuu sarjoja, joita sotilaallisesti kutsutaan operaatioiksi. Strategia ohjaa tavoitteiden asettamista.

Edelsikö näitä tapahtumia jokin?

Kaasun siirrossa on jo ollut estoja ja ongelmia eri reiteillä. Hinta oli jo moninkertainen vuoden takaiseen verraten ja nousee lisää.

Kaksipuoleinen taloussota on ollut käynnissä jo pitkään lähestyen ehkä kulminaatiopistettään. Resurssisotakin on käynnissä.

Mitä seuraavaksi?

Toistuuko sama kuvio jollakin muulla putki- ja johtolinjalla? Onko kyse vain Itämerestä? Onko uusi rintama nyt merten pohjassa? Vai onko kyse läntisten merivoimien sitomisesta putkien suojaamiseen tai jopa ovelasta harhautuksesta?

Jatkuuko taistelu kyberissä vai resurssisodassa jopa laajemmin?

Teko on myös sana, tai pikemminkin kymmenentuhatta sanaa ja huutomerkki perään. Saapa nähdä, mitä tästä lähtee tarinoina liikkeelle.

Oiva hybridisiirto on kumminkin kyseessä, olettaen että peli on käynnissä ja siirron teki sen osapuoli. Infokuplasta riippuen pelit ja niiden osallistujat toki vaihtelevat.

Jään odottelemaan muiden lailla syyksi lukemista ja johtopäätöksiä eri puolilla.