Pimeyden professori
Pimeyden professori

Viestintä, johtaminen ja puolustus infosodassa

Jatkan kunnan näkökulmaa informaatiosodankäynnissä. Edelliseen juttuun pääset tästä.

Kysymyksen ”Voiko muutamasta kunnasta tehdä pelottavan esimerkin hybridin voimasta?” lisäsin esitelmiini puolisentoista vuotta sitten. Hyökkääjän kannalta sama kysymys menee näin: ”Jos luhistan kunnat X+Y, riittääkö se länsimaisessa demokratiassa osoittamaan, että kuka tahansa voi olla seuraava?” Hybridisota ei minusta välttämättä ala Senaatintorilta, se voi myös alkaa Juupajoen Lylystä kuten PirkkaHäme17-harjoituksessa tapahtui – aloitin minulle tutusta ja kriiseissä karaistuneesta paikasta.

Trollaus on väkivaltaista ja suunnitelmallista kansalaisten johtamisen vastustamista. Sen tarkoitus on sekoittaa päättäjät johtamaan väärin ja kansalaiset olemaan vastaanottamatta virkamiesten johtamista.

Katso valoa, älä varjoa. Jos omat teot ja sanat kestävät valoa, ne voittavat.

Informaatiopuolustus tapahtuu alhaalta ylöspäin

Kansalaiset ovat paitsi hybridin taistelukenttä myös sen ensimmäinen puolustuslinja. Henkinen kriisinkestokyky on avaintekijä puolustuksen onnistumiselle.

Lähimpänä kansalaisia ovat kunnan, seurakunnan ja urheiluseuran työntekijät tai vapaaehtoiset. Heidän roolinsa voi tiivistää näin: ” Minusta opettajat, sähköasentajat, aurakuskit, lastenhoitajat ym. eivät käy infosotaa. Vaan he hoitavat perustehtäviään. Samalla he toivottavasti ovat saaneet organisaation johdoltaan kehotuksen viestiä tästä toiminnastaan eri kanavilla: Että palvelut pelaavat, asioita korjataan ym. Ilman, että spekuloivat asiasta sen enempää.” Teot ovat sanoja isompia, varsinkin kriisissä.

Sitä, että he tekevät oikeita asioita ja osaavat kertoa, miten uhkiin vastataan, kutsutaan johtamiseksi. Mutta mitä ylemmäs johtamislinjassa mennään, sitä enemmän johtaminen on viestimistä tavoitteista, halutusta lopputilanteesta ja luottamuksesta tekijöihin.

Kansalainen johdettavana

Joku voi tulkita koko otsikon vääränä, kansalainen maksaa virkamiesten palkat ja hän on palveltava, ei johdettava. Näin varmasti onkin silloin kuin ei ole kriisi. Tai ainakin pitäisi olla.

Mutta kriisissä jonkun on kerrottava paitsi mikä ei toimi myös se, mitä tehdään vahinkojen minimoimiseksi ja seuraavien estämiseksi. Jos vettä ei tule hanasta, mistä sitä saa hakea? Jos sähköä ei ole, mistä saa lämmintä ruokaa? Jos digiraha ei toimi, miten silloin asioidaan? On myös uskallettava sanoa, mitä ei saa tehdä, kuten ”ei saa hamstrata kauppaa tyhjäksi”. Viestin voi toki antaa hyvin tai huonosti, hölmöön aikaan ja väärään osoitteeseen. Minusta tämä on johtamista.

Sanktiotakin on tarjolla niille, jotka eivät johdettaviksi ryhdy. Ehkä niistä suurin on perinteinen ”pakkanen opettaa ja routa porsaan kotiin ajaa”.

Itse asiassa kriiseissä oikein kaivataan johtajuutta, enkä nyt tarkoita Kekkosen paluuta.

Nykyajan viestintäkanavat

Tilanne ei kuitenkaan ole helppo, koska etulinjan työntekijät ovat myös itse kansalaisia. Heitä on lisäksi paljon. Jos johtaja kertoo yhtä kansalaisille ja toista työntekijöille, hän menettää nopeasti luottonsa. Salailu ei siis ole ratkaisu. Siksi viestin tulee olla molemmille sama.

Opettajan takana on rehtori, ainakin hallinnollisesti. Kun esimerkiksi opettajanhuoneessa kohtaavat opettajien ajatukset ja kansan pulssi, joka luokissa peilaa sitä mitä kodeissa puhutaan, on tarkan johtamisen paikka. Silloin ei johdeta sähköpostitse tai verkkosivuilta käsin, silloin johdetaan kädet savessa. Vastaavia keskusteluja käydään erilaisissa tauko- ja pukuhuoneissa sekä sakasteissa.

Korostan tätä: johtaminen on ihmisten välistä kohtaamista. Se on vahvempaa kuin digi.

Viestinnän rooli

Kun tapahtuu arjesta poikkeavaa, käynnistyy kriisiviestintä. Se tarkoittaa kanavia, joita käyttäen viestijät välittävät johtamistiedot kansalaisille ja työntekijöille. Informaation taistelukentälle.

Kun tapahtuu jotakin infopoikkeavaa eli tavallisesta somemölystä alkaa erottua kaavoja ja tavoitteita, viestijän tehtävä on huomata se ja aloittaa palapelin kokoaminen. Mihin vastustaja pyrkii? Mihin se kohdistaa iskunsa? Miten sen väitteet poikkeavat totuudesta? Ilman tätä johtaminen on reagointia ja pahimmillaan trollin vietävissä.

Jokaisella organisaatiolla on syytä olla oma perustehtävä puettuna myös sanoiksi. Ikävän usein näitä arvoja ja missioita kutsutaan jargoniksi, joka wikipedian mukaan tarkoittaa ”jonkin ryhmän tai yhteisön ammatti- tai erikoiskieltä”. Jos kriisiajan viestinnän ydin on tällaista, taistelu hävitään varmasti. Esitänkin, että johto pelkistää vaikka kokeeksi arjen strategiapuheensa kriisiä varten sellaiseksi, että jokainen sen varmasti ymmärtää. Kriisissä ei ole aikaa pohtia, mitä ”dynaaminen ketteryys” mahtaa tarkoittaa.

Kun nuo kaksi asiaa yhdistetään, ymmärrys vihollisen toimista ja oman viestin ydin, syntyy perusta voitolle.

Kuinka infosota voitetaan?

Siten, ”että palvelut pelaavat ja asioita korjataan”. Tekemättömyyttä ei sanoilla voi kentällä peittää.

Siten, että tekijät paitsi ”ilman, että spekuloivat asiasta sen enempää” myös uskovat tekemiseensä ja välittävät sen etulinjassa muillekin. Ihan kuin muissakin sodissa.

Siten, että johto uskaltaa kertoa hyökkäyksestä ja arvioida hyökkääjän tavoitteita, jotta muidenkin on helpompi erottaa tosi tarkoituksellisesta valheesta. Siten, että jokainen taas muistaa, mitä meillä on puolustettavana.

Tätä viestintä tukee, mutta se ei ole tämän sodan etulinjassa ainakaan yksin.

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Kunta on informaatiosodan etulinjaa

Jatkan viime vuoden trollauskokemuksia aika paljon vanhemmalla ja siksi myös kypsemmällä pohdinnalla siitä, millainen turvallisuustoimija kunta on. Kunnanjohtaja on muuten linjassa seuraava yleisjohtaja tasavallan presidentin ja pääministerin jälkeen, muut välissä ovat sektoripomoja. Edelliseen juttuun pääset…

Miksi infosotaa kannattaa harjoitella – ja miten?

Aloitan tällä blogilla sarjan, jossa kerron mistä informaatiosodankäynnistä eli kansankielellä trollauksesta on minun mielestäni kyse ja mitä olen siitä oppinut. Kutsun itseäni harjoituksissa trollipäälliköksi. PirkkaHäme17: 42 kuntaa ja 35 muuta tahoa VALHA13 käynnisti kyberpainotteisten harjoitusten…

Proffa hämmästyi – GPS-häirinnän lisäopit

Sanon heti alkuun, että minun mielestäni Suomen poliittinen johto on hoitanut GPS-häirintään liittyvää tilannetta hyvin. Tapahtunut julkistettiin, lähde selvitettiin ja asia nostettiin julkisesti diplomatian agendalle. En kannata ajatusta julkisesta huutelusta maiden välillä edes arvokeskustelussa, saati…

Lapissa häirittiin satelliittipaikannusta – mitä tästä pitäisi oppia?

Sain vastata Lännen median toimittajan kysymyksiin Suomessakin havaitusta GPS-häirinnästä Naton kylmän sodan päättymisen jälkeen suurimman sotaharjoituksen yhteydessä. Löytyy ainakin tämän päivän Aamulehdestä. Hyvä juttu siitä tuli, kiihkoton, ja jatkan muutamalla omalla näkökulmalla asiaan. Varoitus: En…

Hybridi: Tarkka talousisku (fiktio)

Olin juuri puhumassa vapaaehtoisessa maanpuolustuskoulutuksessa taloussodasta, joksi valtalehtemme meihin kohdistuvia vastapakotteita kutsuvat. Poikkeuksellisesti aloitan fiktiolla, koska tutkimme juuri tähän liittyviä asioita enkä halua roiskia faktoja. Toivottavasti teksti aiheuttaa ajatuksia. Edellinen hybridijuttu kertoi kyberistä, se löytyy…

Ilmastopakolaiset – kestää ja estää

Varoitus: juttu järkyttää siinä määrin minuakin, että jätin kuvat pois. Pohdin tovi sitten erilaisia mittaluokkia liittyen Suomeen pyrkiviin kutsumattomiin maahanmuuttajiin. Siinä lukumäärät vaihtelivat muutaman tuhannen ja kolmenkymmenen miljoonan välillä. Juttuun pääset tästä. Ilmastopakolaisuus on sinällään…

Robottiruohonleikkuri aseena

Tämä on yhdistelmää pohdintaa, spekulaatiota ja fiktiota. Edelliseen fiktioon pääset tästä ja runkojuttuun tästä. Älytalo taistelutukikohtana Annoin kahdelle kadetille tehtäväksi pohtia, miten Suomessa sijaitseva digitalo kytketään puolustajan tueksi sodassa. Käytin esimerkkinä tulevaisuuden kotimaista vanhustentaloamme, joka…

Kyberin tarkkuus (fiktio)

Tarinan tavoitteena on kertoa, millainen nykyinen kyberisku voisi olla. Runkojuttuun pääset tästä. Ryhmälle tuli tarjouspyyntö, maalina Isänmaa. Tilaaja halusi, että isketään johonkin paikkaan tosi lujaa, monelta kantilta, tehdään siitä esimerkki, joka ei täydelliseen arkeen tottuneilta…

Digiminä kybermaailmassa

Tuli puheeksi … Kirjoitan tätä arvovaltaisessa kybertilausuudessa edelleen itsekin ymmälläni siitä, mitä tietoturva, digitalisaatio, kyber, esinenetti ja autonomisuus koneoppimisineen sekä robotteineen merkitsee. Yritin tovi sitten vääntää samaa asiaa rautalangasta yhdelle humanistitaustaisista oppilaistani sillä seurauksella, että…

Ilmastotaistelu: kestää ja estää

Tänään maanantaina 8. lokakuuta vuonna 2018 ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen pääuutinen. En aio olla asiassa vain ajan tasalla vaan käyttää tilanteen siihen, että aloitan aiheesta kirjoitussarjan. Kirjoitin esittelyyni, että nykyisin pelkään enemmän ilmastonmuutosta kuin sotaa. Se…