Juupajoki taktiikaksi

Varoitus: Artikkeleissa ei ole tarkoituksena militarisoida kohteita vaan luoda taktiikan sanaston ja ajattelun kautta uudenlaisia näkökulmia. Tämän artikkelin tiedot ovat syksyltä 2017 ja kuntastrategia ehdittiin jo päivittää – itse asia ei kuitenkaan ole muuttunut.

Helsinkiläisille heti alkuun tiedoksi, että Juupajoki on ihan oikeasti olemassa pohjoisella Pirkanmaalla eikä vain ravintola Zetorin eteisessä. Sarjakuva Mämmilän naapuri Eipäjoki viittaa ihan todelliseen paikkaan.

Törmäsin alkusyksystä 2017 moottoripyörälläni mäyrään, mursin pahasti peukaloni ja katkoin polvestani nivelsiteen. Sairaslomalla mökillä Juupajoella aloin pohtia, miltä kuntastrategia kuulostaisi taktiikan kielellä. Ideana oli paitsi pelkistää strategian olemus myös paljastaa kauniin puheen takaa sen taistelun olemus, jota pieni maaseutumainen kunta Suomessa käy.

Edellinen kunnanjohtaja Pirkko Lindström kommentoi ystävällisesti tekstiäni, löydät sen lopusta. Pirkko johti kunnan marraskuussa 2015 turvaan jäämyrskyn aiheuttaman pitkän sähkökatkon kourista ja kunnassa turvallisuus on hyvässä kunnossa. Keskityn kuitenkin tekstissäni ennen muuta kunnan elinvoimaan vastaavalla tavalla kuin Finlaysonilla, johon pääset tästä. Jos käytetyt termit ovat hankalia, sarjan alkujuttuun pääset tästä.

Juupajoki faktoina

Juupajoki on perustettu vuonna 1913 irrottamalla se Orivedestä, johon liittymistä takaisin selvitettiin vuonna 2014 siihen kuitenkaan ryhtymättä.

Kunnan pinta-ala on 275 km² eli noin 1½ kertaa Helsinki, mutta asukkaita on vain vajaat 2000. Vuodesta 1980 lähtien asukasluku on vähentynyt aika tasaisesti, tuolloin asukkaita oli reilut 2500. Kun asukkaiden keski-ikä lähestyy viittäkymmentä ja yli 65-vuotiaden määrän odotetaan saavuttavan kolmanneksen osuus vuonna 2030, paljastuu aika tavallinen tarina. Kriisikunta Juupajoki ei kuitenkaan ole, kaukana siitä, lapsiakin syntyy luokallinen joka vuosi.

Edward Wallenius perusti Korkeakosken kylään eli nykyiseen kuntakeskukseen ensin nahkatehtaan vuonna 1894 ja Suomen ensimmäisen koneellisen kenkätehtaan vuonna 1898. Vaikka tästä on jäljellä enää kaunis tehdaskiinteistö, kunnassa on kaksi isoa ja modernia sahalaitosta ja lähes 100% työpaikkaomavaraisuus. Tiedettä edustaa Helsingin yliopiston Hyytiälän metsäasema, josta löytyy maailman hienoin SMEAR-ilmastontutkimusasema.

Tampereelle on matkaa kuntakeskuksesta teitse 55 kilometriä ja 25 minuuttia rautateitse.

Juupajoen viralliset sivut löytyvät tästä.

Juupajoen strategia syksyllä 2017

Kuntalain mukaan jokaisessa kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Kyse on siis poliittisen luottamusjohdon hyväksymä suunnitelma kunnan kehittämisestä. Usein strategia täydentyy aiemmista, jokaiselle toimialalle, kylälle ja alueelle sekä puolueelle luvataan jotakin ja tämä tehdään kauniita sanankäänteitä käyttäen, vahvuuksiin tukeutuen.

Juupajoen strategia oli vuodelta 2007, päivitetty 2010 ja tarkennettu erillisin suunnitelmin vuosina 2013-2014. Sivuja oli printattuna kymmenkunta. Tässä muutamia valittuja nostoja tulkintoineni, esimerkkinä strategiapuheesta.

Slogan oli ”Perusvarma Juupajoki” tarkentuen kuntainfossa ”tarjoamme asukkaillemme toimivat peruspalvelut ihmisläheisesti ilman suurta byrokratiaa ja raskaita hallintoportaita”. Perusvarmaa tarkennetaan siten, että ”kuntapalvelut mitoitetaan väestökehitys huomioon ottaen pienten kuntien tavanomaiselle tasolle siten, että verorasitus ja maksut ovat yhteistoiminta-alueen keskimääräistä tasoa.” Näistä lauseista saa kiinni jopa strategian mittarit, sotilaallisesti terminä on voimien taloudellinen käyttö.

Toisaalla Juupajoki ”on uudistuva, ennakkoluuloton ja rohkeasti eteenpäin katsova kunta”, joka toivottaa kaikki tervetulleeksi ”asumaan, yrittämään ja viihtymään perusvarmassa ja lämminhenkisessä kunnassamme! ” Ei tuossa ylisanoja ole, minun mielestäni, mutta saman pystyi löytämään monesta muustakin kunnasta.

Asumaan: “Juupajoen kunta on kaikilta osiltaan väljän, edullisen ja turvallisen asumisen maaseutukunta, josta on hyvät työssäkäynti- ja asiointiyhteydet Tampereen keskusseudulle. Kopsamon kylän valtakunnallisella perinnemaisema-alueella on tarjolla kymmeniä tilavia rakennuspaikkoja viehättävässä maalaismaisemassa mutkattomien lähipalvelujen äärellä.” Tämän tulkitsin alueelliseksi kilpailutekijäksi: isot tontit mahdollisen matkan päässä maakunnan keskuskaupungista houkuttelemassa uusiakin tulijoita ja pitämässä jo olevia.

Yrittämään: ”Kunnan työpaikkaomavaraisuus on korkea, ja Pikku-Pohjanmaaksikin kutsutulle Juupajoelle on muodostunut monipuolinen ja kasvava puunjalostuksen ja energiatuotannon keskittymä, minkä lisäksi mm. rakennus-, kuljetus- ja yrityspalvelualat ovat kasvavia toimialoja. Kunnassa on myös huomattavan paljon tietoliikennealan työpaikkoja.”  Keskeisiä ovat toimivat yhteydet, valtatie ja junien kulku.

Viihtymään: “Pihlajalinnan tuottamat lähipalvelut ovatkin hyvin saatavilla Korkeakoskella sijaitsevalla omalla terveysasemallamme ilman turhia jonoja. Olemme panostaneet Juupajoen liikuntapaikkoihin, liikuntahalli on saneerattu ja kuntosali laajennettu”, löytyy myös ”kaksi frisbeegolfrataa”, joista toinen ”Juupavaaran laskettelukeskuksen maisemissa.”

Juupajoen nykyinen kuntastrategia löytyy tästä. Lyhyt se ei ole vieläkään, mutta modernilla tavalla tiivistetty ja tekemistä kuvaava. Vilkaise ja vertaa sitten lopussa esittämääni.

Kuntastrategia taktiikaksi

Kuntastrategia on taktiikaksi taisteluajatus. Se kertoo, mihin pyritään, miten tavoitteet muutetaan teoiksi, missä on painopiste ja miten temmataan aloite alavireiseltä nykyisyydeltä kunnan omiin käsiin. Alkuun tiivistetään toimintaympäristöanalyysi, etsitään voimanlähde ja hahmotellaan vastustaja. Ajatus täydentyy kunnan reservillä heitettäväksi peliin kun käytetään menestystä hyväksi. Valitaan myös taistelulaji: puolustus, hyökkäys, viivytys vai sissien väijytys. Hyvä strategia on yksinkertainen heijastaen johdon yhtenäisyyttä työntekijöihin saakka.

Juupajoen strategia taktiikaksi

Kuten huomaat, tiivistäminen jäi kesken koska kysymyksiä jäi auki. Keskustelin tästä taisteluajatuksesta Juupajoen kunnanjohtajan Pirkko Lindströmin kanssa, ja tulkitsin hänen sanomansa näin:

Kokonaisuutena tulkintani oli oikean suuntainen eikä loukkaa suoruudellaan. Toisenlainen kieli pakottaa kunnanjohtajaakin miettimään strategiaa uudelleen. Oudot termit kuten ”reservi” tai ”vihollinen” tarkentavat ajattelua ja parhaimmillaan avaavat uuttakin.

Vaikka taktiikan sanat ovat abstrakteja, niihin kiinnittyy tekeminen konkreettisesti, koska taktiikka on toimeenpanon kieli.

Jatkan seuraavaksi elokuvan taktiikalla. Siihen pääsee tästä.