Koronan paha (paikka)tieto – osa 4 tolppatieto

Sain useammankin kommentin, joissa mietittiin teleoperaattoreiden paikannuksen käyttöä koronantorjunnassa. Sillä olisi kiistattomat etunsa, mutta herkkyydet ovat vielä GPS-tietoa kovemmat.

Laitan oman pohdintani kiisteltäväksi.

Tolppatieto?

Mukanamme kulkeva (äly)laite (eli kännykkä) on samalla myös radiokompassi, joka tunnustelee koko ajan tiedonsiirtoverkon tilaa useiden tukiasemien kanssa optimoiden samalla lähetystehoa. Korkean taajuuden radiosignaalissa pienemmän tehon vaativa on myös yleensä lähimpänä ja vaimentuma kertoo etäisyydestä. Jos tukiasemapaikkojen koordinaatit ovat tiedossa, laite monikulmiomittaa paikkansa niiden suhteen aika tarkastikin riippuen siitä, montako asemaa, kuinka lähellä ja millä kulmilla ne suhteessa mittaajaan sijaitsevat. Kaupungissa tarkkuus voi olla muutaman kymmenen metrin luokkaa. Maaseudulla päästään satoihin metreihin, mutta toisaalta paikkakin on helpompi päätellä eikä isommassa ruudussa ole kovin paljon väkeä. Paikannusta käytetään hätäpuheluissa, joita autot voivat soittaa ojasta “ihan itsekin”.

Vastaavalla tavalla paikan voi laskea operaattori käyttäen tukiasemiaan. Perusmenetelmä on jo ennalta lasketut solut. Operaattori myös pystyy tarvittaessa tunnistamaan ainakin liittymän omistajan ja seuraamaan sekä puheluita että datavirtaa. Näin operaattori ei kuitenkaan toimi, koska kyse on asiakasluottamuksesta ja bisnes kaatuisi edes epäilystä. Oikeuden päätöksellä epäiltäessä vakavaa rikosta poliisi voi nuo tiedot saada käyttöönsä Suomessakin. Näin etsitään myös kadonneita.

Tuolla paikannuksella on dekkareissa ja mediassa nimikin: tolppatieto. Insinöörit kutsuvat sitä solupaikannukseksi.

Tolppatiedon käyttötapa

Olen jo kahdesti kirjoittanut lähes jokaisessa älylaitteessa käytettävissä olevan GPS-paikannuksen potentiaalisista hyödyistä koronan etsinnässä. Aloitin tällä ja jatkoin täydentyvin opein tässä. Iso osa argumentaatiosta pätee myös tolppatietoon.

Geofoorumin KoronaGIS-ryhmässä 8. huhtikuuta kuvasin omaa ideaani näin: Käyttäjä antaa vapaaehtoisesti luvan käyttää teleoperaattorilleen kertynyttä laitteen sijaintitietoa (solupaikannusta) täydennyksenä tartuntaketjujen jäljitykselle. Idea siis oli, että käyttäjä omistaa tolppatietonsa, saa sen käyttöönsä virkistääkseen muistiaan, poistaa haluamansa kohdat ja luovuttaa sitten tiedot jäljittäjälle. Tästä eteenpäin tietoja käytetään anonyymisti eli käyttäjää tunnistamatta samalla tavalla kuin kuvasin GPS-datassa.

Yksi lisäetu tolppatiedolla olisi GPS-paikannukseen verrattuna: on ehkä mahdollista tunnistaa muitakin läsnäolleita, jollei joukko ole kovin suuri. ”Ehkä” on lauseessa siksi, että ihmisillä on eri operaattoreita, joista kullakin on ihan oma tolppatieto eikä niiden yhdistely ole teknisesti ihan yksinkertaista. ”Ehkä” myös siksi, että yhdessä solussa voi olla satoja tai tuhansia käyttäjiä vaikkapa futismatsissa.

Tekeillä jo oleva korona-bluetooth haistelee pidempikestoiset lähikontaktit, GPS auttaa tunnistamaan aika tarkasti paikat ja tolppatieto auttaisi paitsi tukemaan muistamista myös tunnistamaan paikalla olleita. Jollakulla voisi olla ne kaikki, mutta kaikilla varmasti ainakin yksi. Aika hyvä kombo.

Haasteita ratkottavaksi

Kun tolppatieto on viranomaiskäytössä vain tuomioistuimen erityisellä päätöksellä ja sittenkin vain vakavissa rikoksissa, sillä on jo lähtöjään erittäin huono maine. En yhtään ihmettele, ettei yksikään operaattori osallistu tähän keskusteluun. Poliittinen päätös on tehtävä ensin.

En tiedä, kuinka vaikeaa operaattorille on irrottaa tolppatieto. Sen tiedän, että poliisikin joutuu odottelemaan ja maksamaan työstä. Vainoharhaisempi luulisi, että sen saisi yhdellä napsauksella, mutta luulen että se pitää louhia irti valtavasta datamassasta, koska operaattorin etuna ei ole normaalisti seurata yhtään laitetta. Jos pyyntöjä tulisi paljon, tekniikkaa pitäisi rakentaa ja jäisi pelko, että se jää myös muuhun käyttöön.

MyData on EU-direktiivissä ja kansallisissa strategioissa, joten lakiestettä minun itseni pyytää omia tietojani ei pitäisi olla, ehkäpä luovuttamisen pitäisi jopa olla operaattorin velvollisuus? Yksi pelko on, että pyydän poikani tai vaimoni tietoja, jos sopimus on nimissäni … ja joka tapauksessa minut pitäisi tunnistaa vahvemmin kuin vain kirjautumisena netin MyOperaattoriin. Palvelun hintakin voisi olla aika korkea.

Operaattorit suhtautuvat tolppatietoon lähes kauhulla, jos heihin edes viitataan. Sama koskee GPS-dataa. Kuluttaja on herkkä. Tiedämme, miten brändi toimii: paha asia ja sinun logo vierekkäin = paha logo = en harkitse kuin vaihtoa. Tekniikka on vaikeaa ja ihmiset epäluuloisia. Telian aivan erinomainen kaikkien suomalaisten liikettä ehdottoman anonyymisti, tilastollisesti korjattuna (lopputulokseen korjataan asiakasvääristymän vs. väestö kokonaisuutena) ja vuorokauden viipeellä esittävä yleistetty liiketietokin sai kymmeniä valituksia tietosuojavaltuutetulle ja ties minne. Valitukset todettiin aiheettomiksi, mutta epäilys ehkä joillekin jäi täysin turhaan. Elisa kuulemma kehittää nyt vähän vastaavaa palvelua. Pidän erittäin tärkeänä, että muutkin kuin jenkkijätit osaavat tuottaa meistä yleistettyä tietoa, jota viranomaiset ja kunnatkin voivat käyttää.

Solupaikannus ei ole kovin tarkkaa. Kaupunkilaista se kuitenkin auttaa muistamaan aika tarkasti missä oli (kymmeniä metrejä), maalaisella pitää olla tarkempi oma paikkamuisti, koska tiedon epätarkkuus voi olla useita satoja metrejä. Laite vaihtaa tolppaa myös ruuhkan takia ja esimerkiksi Tampereella järven rannalla saatat löytää itsesi vastarannalta, koska lähin asema on signaalia vaimentavan esteen takana.

Syntyvän datan määrä? Ensin tartunnan saanut itse lukee datansa muistellen, mitä teki. Tuossa olin omassa autossa, tuossa olin bussissa. Tuo oli kävelylenkki vaimon kanssa ja tuossa tavattiin Pena. Tuolla kauppakäynnillä oli maski ja tiukka suoritus, mutta tuossa jäin suusta kiinni Maran kanssa. Tuolloin olin terassilla ja siellä oli kyllä aika lailla muitakin, harvan tunsin. Tuo tukiasemaheilunta syntyi Ipan matsissa.

Ehkäpä terassikysymys ratkeaisi? Kuka oli samassa paikassa samat pari tuntia samaan aikaan, niitä ei ehkä lopulta ole kauhean paljoa, ja joku heistä voi sitten tuntea toiset. Ipan matsissa lienee pakko tyytyä johonkin muuhun metodiin kuten lipun samaan katsomonosaan ostaneiden listaan.

Tätäkin pitää ensin tutkia, jotta hyödyt tiedettäisiin. Kriisissä hyödyt ja haitat pitää uskaltaa laittaa rinnakkain ja antaa myös kansalaisille oikeus valita omalla kohdallaan.

———————–

Tässä on toistaiseksi oma panokseni sekä miehitettyjen koronakuljettimien, että koronahyppelypaikkojen jäljityksen tukemiseen. Mutta saa edelleen esittää ideoita kunhan katse pysyy pallossa.