Ahdasta

Kaikki on peruttu. Hengityskoneet eivät lopu, uskokaa jo. Ostan espanjalaisen kesäkurpitsan, jota joku on koskettanut. Siellä, missä ruokani kasvoi, tulee päivittäin yli kahdeksansataa koronauhria. Pysyvyys on peruttu, tiedot muuttuivat jo. Toimittaja käyttää ilmausta ”koronakotoilu” ja selviää poikkeusoloissa ilman rangaistusta. Näin peipon lähellä Kumpulan maauimalaa, vaikka kevät on peruttu. Olen tietoinen keuhkoistani.

Joose Keskitalon piti juhlistaa Nukkekoti-albuminsa ilmestymistä keikoilla. Ei onnistunut, joten Keskitalo päätyi esittämään kappaleitaan yksin ympäri Savonlinnaa. Vajonneella laiturilla laulettu ”Harmaat haltiat” on lähes yhtä kaunis kuin ”Luoja auta” hautausmaalla. Kun on aina kertonut perusasioista, relevanssi vain kasvaa keskellä katastrofia. Mä kuolen, kuolen pian. Viisas desinfioi kätensä kosketettuaan hautakiveä.

Hain Nukkekodin postista viikko sitten. Jono oli niin pitkä, että en jaksanut pidättää hengitystä. Saatoin selata internetiä, missä joku kertoi katsomastaan tuotantokaudesta. Vihasin tätäkin ”kaveria”. Eristysolosuhteet olisivat riittävän kuluttavat ilman loputonta kulttuurivinkkivirtaa. Vesa Rantaman blogitekstin voisi lukea, jos ehtisi. Yritän kirjoittaa kirjaa kolme tuntia päivässä ja palvella lapsiani muun ajan.

Olen repinyt minuutteja myös Nukkekodille. Levy on ennen muuta perverssi. Nimikappaleen pukeutumisleikit ja lapsikuoro, tyyni vakuuttelu siitä, että ”En nainut häntä”, päivän saalista luetteleva ”Ihmisten kalastaja”. The Mystic Revelation of Teppo Revon hilpeät sovitukset kohdistavat lisäspotteja nurkkiin, joihin tulee jättää katsomatta. Ainakin tässä kontrastien ajassa, peippojen ja Ranskan koomajunien todellisuudessa, Nukkekodin ratkaisut tuntuvat loogisilta.

”Entä sitten?”

Huudat niille nukeksi puettuna

Ahdasta on, pelottaa. ”Isä on kuollut” noussee Keskitalo-klassikoksi, ”Kolme helikopteria” tuntuu joka kuuntelulla syvemmältä. Nyt ei ole analyysin vuoro vaan hapuilun liiassa valossa. Tämä ei ole vinkki vaan totuus: Joose Keskitaloa tarvitaan yhtä paljon kuin rauhanaikana.

Kommentit (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *