Dragissa on vapaus olla ja leikkiä

Drag on Suomessa vielä marginaalissa oleva, mutta koko ajan kasvava taidemuoto. Se on sukupuolella ja stereotypioilla leikittelevää suureellisesti tekemisen kulttuuria, jossa mikään ei ole pyhää. 

Petra Rossi on Lauren Fuckall -nimellä esiintyvä burleskitaiteilija ja drag queen. Drag-piireissä siinä mielessä vielä harvinaisuus, että hän on naiseksi pukeutuva nainen. Monet dragia tekevät naisoletetut päätyvät drag kingeiksi, eli pukeutumaan esityksissään stereotyyppisen miesoletetun näköisiksi. Sukupuoli on kuitenkin venyvä ja moninainen käsite, joka ei ole dragissa loppujen lopuksi kovinkaan olennaista – kyse on päinvastoin vallalla olevien sukupuolikäsitysten parodioinnista ja tyhjäksi tekemisestä. Silti jonkun verran vastareaktioita naisoletettujen tekemästä dragista esiintyy skenen sisällä; sitä on rinnastettu jopa kulttuuriseen appropriaatioon, eli marginaalisemmista kulttuureista varastamiseen ja etuoikeutetun enemmistön harjoittamaan vähemmistöjen tilan viemiseen. Mielipide riippuu siitä, nähdäänkö drag ensisijaisesti taidemuotona vai marginaaliryhmän omana kulttuurina. Jälkimmäistäkään Rossi ei missään tapauksessa halua väheksyä, vaan kokee sen aidosti myös omaksi kulttuurikseen.

Rossi itse päätyi dragin pariin burleskin kautta. Burleski- ja dragpiirit ovat tiiviisti linkittyneet toisiinsa, ja monet muutkin esiintyjät tekevät molempia. Niissä onkin paljon samoja elementtejä, mutta dragissa kaikki tehdään isommin – vaatteet, meikit ja hiukset ovat usein överiksi vietyjä. Rossinkin on vetänyt dragin pariin nimenomaan vapaus leikkiä ja olla ihan mitä tahansa. Sen kokemuksen hän haluaa antaa myös katsojalle.

Vaikka drag queenit ovat peruukeissaan, mekoissaan ja meikeissään usein korostetun naisellisia, taidemuoto Rossin mukaan nimenomaan poistaa stereotypioita niiden vahvistamisen sijaan. Kun ulkoisia ominaisuuksia korostetaan tarpeeksi ja elementit otetaan pois kontekstistaan, tulee samalla paljastuneeksi kaiken keinotekoisuus. Rossi itse ei esimerkiksi arjessaan juuri meikkaa eikä näin osallistu ulkonäkövaatimuksia syöttävään systeemiin. Drag-meikissä hän taas kokee asettuvansa saman systeemin ulkopuolelle ikään kuin toisesta päästä – on vapauttavaa ja itsvarmuutta kasvattavaa kokea itsensä upeaksi, mutta samalla olla välittämättä siitä, ettei kukaan välttämättä pidä sitä viehättävänä. Dragissa saa olla naisellinen täysin omilla ehdoillaan. Feminiinisyyden ja maskuliinisuuden vaatimukset ikään kuin lakkaavat olemasta.

Drag Me To HEL Does Art Konepajan Brunon Taiteiden yössä alkaen klo 22. Koko Konepajan Taiteiden yön ohjelma nähtävillä tapahtuman Facebook-sivulla.