Aikamatkalle Anssi 8000:n ja Maria Stereon kanssa? Onnistuu!
Tiketti Galleriassa on parhaillaan esillä Anssi 8000:n ja Maria Stereon Älä vartu hetkeen -näyttely, joka on taiteilijoiden itsensä mukaan regressiivistä pöhköö ja myös totisempaa tuijottelua. Lauantaipäivällä he kantavat levarin galleriatilaan ja vievät näyttelyvieraat nuoruutensa musiikkimatkalle.
Minkälaiseen musiikilliseen maailmaan lauantain tapahtuma vie?
Anssi 8000: Tarkoitus on soitella nuorisomusaa omalta nuorisoajalta. Aika surkeeta varmaan osa (yleisön mielestä), mutta on myös paljon hyvääkin.
Maria Stereo: Luvassa on varmaan aikamonen musasillisalaatti. Me ollaan molemmat kuunneltu nuoruudenajan ysärillä sekä sen ajan musaa että monenlaista menneiden vuosikymmenten klassikkoa vanhempien vinyyleistä ja kaseteista.
Millä sinne matkustetaan?
Maria: Musamatkalle otetaan meidän yhteisen taipaleen eka auto Datsun Cherry alle, ja jos mä saan päättää, pyöritetään aluksi kasikytluvun tv-mainoksestakin tuttu Trashmenin Surfing Bird. Meidän musamatkalla huristellaan kuuskytluvun high wayta kasarimutkan kautta ysärille. Ikkunasta vilahtaa myös seittekentluku.
Anssi: Ei ainakaan mopoautolla.
Miltä nuoruutenne näyttää?
Maria: Mun nuoruus näyttää ruutukuosilta, pooloneuleilta, korkkiruuvikiharoilta, oudonmallisita -ja värisiltä Levi’s-farkuilta, jotka ikinä ei istunu, ja ujon sekä epävarman tytön matkalta kohti rohkaistumista.
Anssi: Ketjulompsalta ja löysältä teepaidalta pitkähihasen päällä.
Mikä menneisyyteen matkustamisessa on kaikkein parasta?
Maria: Menneisyyteen matkustamisessa on parasta se, että tajuaa paremmin omaa henkistä nykytilannettaan. Tyyliin “miten minusta tuli minä”. Nuoruuden ihaniin ja vimmaisiin tunteisiin pääsee kiinni edelleen vanhojen päiväkirjojen, esineiden ja c-kassujen kautta.
Anssi: Nostalgia on parasta pikku nousukkaassa. Pääsee MELKEIN niihin fiiliksiin mitä sillon joskus koki jonkun musan tms. äärellä.
Jos tekisitte musiikkimatkan vanhuutenne, miltä siellä kuulostaisi?
Anssi: Nu-trap. Tai sit ihan vaan tinnitus. Tosin sekin saattaa olla oma musatyylinsä siihen aikaan.(yhdentoista vuoden kuluttua)
Maria: Vanhoina kuunnellaan varmaan samoja Led Zeppeliinejä ja Beastie Boyseja. Huomaan muutenkin, että pöyhin mieluiten 60-70-luvun laarista minulle vielä tuntematonta musaa. Analogisuus on lähellä meidän molempien sydäntä. Nuorille suunnattu nykymusiikki on kauheeta kuraa. Olis upeeta, jos nähtäis meidän elinaikana vielä joku orgaanisen musan hype ja murskamenestys.