Älä äänestä, jos et tiedä mitä äänestät

Lukemattomia kertoja olen kuullut niin kasvokkain käydyissä keskusteluissa kuin televisio-ohjelmissakin ihmisten julistavan, ettei politiikka ole heidän juttunsa eikä se kiinnosta heitä laisinkaan. Luultavasti ainakin osa näistä ihmisistä äänestää siitä huolimatta, sillä onhan se nyt kansalaisvelvollisuus ja sitten voi juoda vaalikahvit. Selkäpiitäni karmii miettiä, millä perustein äänestäminen tällaisissa tapauksissa käy.

Jo useampien vaalien alla olen haaveillut samasta: pitäisipä ennen äänioikeuden saamista läpäistä jonkinlainen testi. En tarkoita älykkyystestiä, vaan edes pintapuolista politiikan ymmärtämistä kartoittavaa kyselyä, jossa testattaisiin ymmärtääkö äänestäjä esimerkiksi oikeisto-vasemmisto-akselin ja mihin kohtaan sitä eri puolueet sijoittuvat. Ehkä jonkinlainen yhdistä puolue ja politiikan painopisteet/arvomaailmat -tehtävä voisi myös olla paikallaan.

Täysin räikeästi mutulla nimittäin väittäisin, että erityisesti kuntavaaleissa äänestetään usein tuttua naamaa – sitä, joka on usein paikallislehdessä tai sitä, joka huseeraa aktiivisesti junnu-urheilun parissa. Vähemmän uhrataan ajatusta sille, minkä puolueen listalla kyseinen ehdokas on ja varsinkaan sille, mitä arvoja tämä puolue oikeasti edustaa. Mikä muu selittäisi esimerkiksi sen, että vuodesta toiseen duunari äänestää kokoomuslaista?

Eihän se sinänsä ole ihme, kun moni ehdokaskin tuntuu ajamansa asian sijaan korostavan lähinnä titteleitään. Monilla mainoksessa ei edes näy puoluetta – oletettavasti, koska ihmisten oletetaan tunnistavan tuttu nimi ja äänestävän sen perusteella. Vaikka kuntavaalien sanotaan olevan henkilövaalit, ääni menee silti aina myös puolueelle, eikä ole mitenkään yhdentekevää, miten puolueiden valta valtuustoissa jakautuu.

siirilä
Kuva napattu Suomen karuimmat vaalikuvat -Facebook-sivulta.

Ymmärrän kyllä demokratian perusperiaatteen koko kansan tahdon toteutumisesta, mutta monesti tuntuu, että kansa ei tiedä kuka sen tahtoa oikeasti edistää. Kun kuitenkin vedotaan siihen, että “kaikilla on oikeus mielipiteeseensä”, voi kysyä, onko kyseessä varsinaisesti vakavasti otettava mielipide, jos se ei pohjaa mihinkään muuhun kuin kuvien katseluun, tuttuun naamaan tai naapurin kertomaan? Ei kansan tahto toteudu silloinkaan, jos kansa äänestää tietämättömyyttään tahtoaan vastaan – vaikka vika olisikin oma.

Aina sanotaan, että pitää äänestää, jotta sitten on ainakin varaa valittaa. En ole tästä ihan varma. Kannattaako tosiaan äänestää, jos ei edes tiedä minkä puolesta tai mitä vastaan toimii?

Ja vaikka alun ehdotukseni olikin puolileikillään heitetty, en pitäisi ihmisten hieman pakottamallakaan politiikkaan perehdyttämistä huonona asiana. Äänestysprosentti varmasti laskisi, jos kansalaiset joutuisivat näkemään enemmän vaivaa äänestääkseen, mutta tulos olisi luultavasti hyvin toisenlainen kuin politiikkamme tällä hetkellä.

 

Törmäsin muuten jokin aika sitten artikkeliin kokeilusta, jossa uutisten kommentointi mahdollistui vasta lyhyen luetunymmärtämistehtävän jälkeen. En onnistunut kyseistä artikkelia enää löytämään, joten on täysin mahdollista, että se oli täysi läppä. Oli miten oli, siitä asti olen haaveillut moisesta myös blogiini. Sen verran monesta kommentista näkee, että ne on kirjoitettu pelkän otsikon perusteella. Jännittävää nähdä, tapahtuuko sama myös tällä kertaa!

Kommentit (17)
  1. Mika Sarivaara-Satta
    30.3.2017, 19:51

    Komppaan. Äänestysoikeus pitäisi ansaita, josta esim. säännöllinen työssäkäynti olisi hyvä ilmaisu aktiivisesta osallistumisesta yhteiskunnan toimintaan. Lisä ääni, kun ÄO on yli keskiarvon ja mensalaisille kaksi, niin klassinen demokratian määritelmä 2.0 olisi valmis.
    P.S. luin hieman enemmän kuin otsikon.

    1. Eli työtön on täys idiootti sun mielestä 🙂 On meillä hienoja ihmisiä tässä maassa.

      Minä luin koko jutun.

      1. Mika Sarivaara-Satta
        31.3.2017, 14:13

        Ei idiootti, vaan elätti.

        1. Eli ihmisoikeudet pois vaan?

          1. Mika Sarivaara-Satta
            1.4.2017, 09:02

            Ei, vaan ääänestysoikeus, koska elätti ei tuo mitään yhteiseen hyvään, niin miksi olisi päätäntävaltaa siihen, miten hyvä jaetaan?

            1. Hei Mika, nyt menee taas vähän yli. Ihmisiä on työttömänä lukemattomista syistä, eikä niistä vähäisimpänä tämänhetkinen politiikkamme. Ihmisarvoa ei todellakaan voi mitata hyödyssä, jota hän tuottaa systeemille, eikä se, että ymmärtää perusteet poliittisesta kentästä, vaadi mitään tiettyä statusta. Jatkossa poistan tällaiset halventavat “elätti”-kommentit, jotka vievät keskustelun täysin väärille urille.

    2. Työssäkäynti nyt ei ole millään muotoa relevantti mittari älykkyydelle eikä poliittiselle valveutuneisuudelle. Toivottavasti vitsailit.

      1. Mika Sarivaara-Satta
        31.3.2017, 14:12

        Työttömyys 0-ääntä,
        Töissä, 1-ääni.
        ÄO +100 ja töissä=2-ääntä.
        Mensan ja töissä=3-ääntä.

  2. Sampo Makkonen
    30.3.2017, 20:42

    Mutta kun Suomi ei ole demokratia, vaan hallitusmuotona on parlamentarismi. Tämän jos sisäistää, ymmärtää, että ei voi tietää mitä äänestää. Joten blogisti, noudata omia ohjeitasi ja jätä äänestämättä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *