Seksuaalisesta ahdistelusta 20 vuoden kokemuksella – MeToo

Ajattelin alkuun, etten ottaisi osaa #metoo-kampanjaan. Syynä oli, etten yksinkertaisesti olisi jaksanut jälleen lukea niitä kaikkia kommentteja, joissa miesoletetut lukijat vähättelevät kokemuksiani, kertovat ne vääriksi tai kysyvät “entäs miehet?!”. Luettuani tarpeeksi monesta päivityksestä kommentointia, että kokemuksiaan avanneen naisen tulkinta kohtaamastaan seksuaalisesta ahdistelusta on väärä, päätin sittenkin kantaa oman korteni kekoon. Joten MeToo.

Tässä kuvassa olen 18-vuotias taidekorkeakoululainen ja huora.
18-vuotias minä: taidekorkeakoululainen ja tietysti melkoinen huora.

Minua ahdisteltiin (ainakin siten että muistan) ensimmäisen kerran ollessani 9-10-vuotias.

Päästäkseen asuinalueeltamme keskustan karkkikauppaan tuli kulkea asematunnelin läpi, ja yleisessä tiedossa oli, että siellä vaani Vemppari. Siis keski-ikäinen mies, joka odotteli tunnelista raiteille nousevilla rappusilla tunneliin tulevia lapsia ja lähti sitten perään hieroen samalla jalkoväliään.

Koska lapset tuppaavat ottamaan asiat sellaisina kuin ne ovat, ei ainakaan itselleni tullut koskaan mieleenkään kertoa Vempparista kenellekään aikuiselle. Toimintamalli oli juosta tunnelin läpi niin nopeasti, ettei hän kerennyt saamaan meitä kiinni, jos sattui olemaan passissa.

Samaisina vuosina (kolmannesta ehkä viidenteen luokkaan) ala-asteemme rehtori tykkäsi taputella tyttöoppilaita pepuille ja hieroa hartioitamme. Ehkä hän oli vain mukava ja oli silkkaa sattumaa, että hieroskelun kohteeksi päätyivät useimmiten fyysisesti varhaiten kypsyneet yksilöt.

13-15-vuotiaina vietimme kaveriporukalla paljon aikaa kaupungilla, ja varsinkin huonoilla keleillä pesiydyimme usein asemahalliin. Sen tiesi myös toinen vanhempi herrahenkilö, joka yritti säännöllisesti houkutella meitä naispuoliseksi olettamiaan katsomaan masturbointiaan rahaa vastaan. Hän kantoi käsissään kansiota, jonka takaa näytti aikeitaan käsimerkeillä: kaksi pystyyn nostettua sormea tarkoitti, että katselusta saa 20 euroa. Mies myös jätti meille samansisältöisiä lappuja löydettäväksi. Valitettavasti moni kaveriporukastamme käytti myös helpon rahan tarjousta hyväkseen ja kävi miehen autolla katsomassa tämän suorituksia.

 

Teille, jotka olette sitä mieltä, että naiset eivät ymmärrä huumoria ja että emme tunnista seksuaalista ahdistelua sellaista kohdatessamme:

Minua on huoriteltu, puristeltu, lääpitty ja kohdeltu esineellistävästi läpi elämäni. Minua on vähätelty sukupuoleni johdosta, minuun on kohdistettu väkivaltaa ja minut on yritetty raahata kadulta porttikongiin. Minua on seurattu, perääni on vislailtu ja huudeltu ja minua on lähestytty kymmeniä kertoja asenteella, että minun pitäisi olla siitä jotenkin otettu.

20 vuoden kokemuksella minä tunnistan kyllä seksuaalisen ahdistelun. Sen kokemuksen vähättely on vastenmielistä, loukkaavaa ja kertoo karua faktaa siitä, etteivät sukupuolet todellakaan ole keskenään tasa-arvoisia.

 

Kommentit (6)
  1. Meidän miesten puolustukseksi voi ehkä sanoa sen, että nämä asiat yllättävät koska niistä ei olla puhuttu. Tiesin kyllä seksuaalisen väkivallan uhreja, mutta en koskaan ole ajatellut että kaveri- ja tuttavapiirini olisi jotenkin normaali. Enkä ajattele edelleenkään.

    Näiden rikosten tekijät eivät tietääkseni myöskään kersku juurikaan teoillaan. Jos heidän olisi helppo hyväksyä se että sopivaa vapaaehtoista ja tasa-vertaista kumppania ei löydy, he voisivat ihan yhtä hyvin jäädä kotiin katsomaan pornoa ja masturboimaan.

    Itse aion kohta masturboida ja vasta sen jälkeen lähden pimeälle lenkkipolulle. En näe tässä mitään ongelmaa.

  2. Hyvä blogi. Hyvä, että otit asian esille. Tsemppiä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *