Pääkirjoitus: Elämälle kiitos!
Joulu herkistää miettimään. Tämän joulun alla mietityttää erityisesti Alman tuore tutkimus, jonka mukaan peräti 80 prosenttia suomalaisista kokee Suomen ilmapiirin ahdistavaksi.
Tutkimustulos on kamala. 80 prosenttia! Meidänhän piti olla maailman onnellisin kansa. Emmehän me näin voi jatkaa, emmehän?
Mistä suomalaisten ahdistus oikein kumpuaa? Helsingin yliopiston Euroopan historian dosentti Oula Silvennoinen selittää tuloksia Kauppalehdessä näin: ”Heimoudutaan ja ruvetaan näkemään toiset vihollisina sekä pettureina. Eri mieltä oleva ei olekaan enää vain eri mieltä, vaan petturi, joka uhkaa suoraan minua ja tuhota Suomen.”
Poliitikoille tutkimustuloksen pitäisi kertoa, että maamme eriarvoistuu. Se on vaarallista kehitystä. Historia on tämän opettanut monta kertaa.
Meille kansalaisille viesti voisi olla se, että nyt on aika kääntää katse pois itsestämme kohti lähimmäisiämme. Ajatella ensin, miltä toisesta tuntuu. Vähentää minä-sanan käyttöä. Välttää kateutta.
Tiesittekö, että kiitollisuus lisää ihmisen onnellisuutta? Sitä me nyt tarvitsemme. Kun harjoittelee kiitollisuutta, positiiviset tunteet vahvistuvat. Unen laatu paranee ja halu auttaa lisääntyy.
Kiitollisuusharjoitukset suuntaavat huomion pois pettymyksistä ja vahvistavat itsetuntoa. Kiitollisuus suojaa myös stressiltä. Kyky tuntea kiitollisuutta myös parantaa ihmissuhteita.
Kiitollisuus vähentää vihaa, katkeruutta ja ahneutta. Näitä kielteisiä tunteita yhteiskunnassamme on enemmän kuin kylliksi. Ei ihme, että ahdistaa.
Vallan vahtikoirat ja valtapyrkyrit onnistuneet paniikin lietsomisessa. Näyttää siltä, että kulminaatiopiste lähellä… Kaaos voi tuottaa hyvänkin tuloksen… odotettua tulosta tuskin kenenkään pyrkyrin iloksi saadaan!