Pääkirjoitus: Mielipide kaikesta

Huh, huh, nyt on kiire. Täytyy ottaa kantaa Yhdysvaltain presidentin persoonaan, kolesterolin vaarallisuuteen, Saara Aallon vetovoimaan, Guggenheimin rahoitukseen, länsimetron viivästymiseen, kikyyn, soteen, venäläisten tonttikauppoihin, Nato-optioon, Itämeren

turvallisuuteen, ilmastonmuutokseen, kansanedustajien alkoholinkäyttöön, televisio-ohjelmien juontajavalintoihin, vanhustenhoitoon, työllisyyteen, kilpirauhasen vajaa- ja liikatoiminnan hoitosuosituksiin, suihkussakäymistiheyteen, lastensuojeluun ja aivan kohta vielä Linnan juhlien pukuihinkin.
Käytämme nykyään valtavasti aikaa mielipiteiden muodostamiseen ja niiden julki tuomiseen. En ole ihan varma, onko se aina meille hyväksi.
Mitä jos vaihteeksi kääntäisimmekin katseemme omaan ja läheistemme elämään? Kysyisimme itseltämme muutaman kysymyksen.
Mitä minä haluan tältä ainokaiselta ja rajalliselta elämältäni? Mikä tekee minut onnelliseksi? Mitä voisin tehdä läheisteni hyväksi? Miten voisin toimia, jotta seuraaville sukupolville jäisi parempi ja puhtaampi maailma?
Koska viimeksi soitin ystävälle? Koska kävin tervehtimässä iäkästä sukulaista? Koska luin kirjan tai lehden ihan rauhassa?
Sosiaalinen media koukuttaa meidät ottamaan kantaa kaikkeen. Sen liikakäyttö saattaa jopa masentaa. Viimeksi kun katsoin peiliin, hartiani eivät olleet levenneet. Ehkä minun ei tarvitsekaan ottaa aivan kaikkia maailman murheita kantaakseni.
Tässä tämä mielipide. Nyt jaan sen somessa.