Pääkirjoitus: Missä hän on nyt?

Tänäkin kesänä mediassa on seurattu useita tapauksia, joissa ihminen katoaa jälkiä jättämättä. Näin matkapuhelinten, valvontakameroiden ja gps-laitteiden aikakaudella tuntuu vaikealta käsittää, että kukaan voi noin vain hävitä yhteiskunnan tavoittamattomiin.

Tavalliselle kansalaiselle tällaiset uutiset ovat kuin jännittäviä jatkokertomuksia eikä lukiessaan aina muista, että kadonneen omaiselle se tarkoittaa valtavaa tragediaa.

Hyvä silti, että tieto kulkee. Esimerkiksi sosiaalisen median kautta katoamiseen liittyvät yksityiskohdat, kadonneen kuvat, raportit liikkeistä, tuntomerkit ja lopulta myös tieto löytymisestä päätyvät suurelle yleisölle lähes reaaliajassa.

Media on varsin hyvin korvannut entisajan kylien yhteisöllisyyden, jossa naapurit tiesivät tarkkaan toistensa tekemiset. On kyse sitten uteliaisuudesta tai huolenpidosta, tärkeintä on tietysti se, että eksyneet ja onnettomuuksien uhreiksi joutuneet löydetään tai heidän kohtalonsa selviää muuten.

Kehittyneen tekniikan ja tehokkaiden etsintämetodien ansiosta harva mysteeri jää selvittämättä, mutta katoamistapausten määrä on kuitenkin selvässä nousussa. Suurimpana syynä on suurten ikäluokkien ikääntyminen ja muistisairaudet.

Elokuun Suur-Avun Pintaa syvemmälle -kokonaisuudessa ihmisen katoamista käsitellään niin omaisten, viranomaisten kuin etsijöidenkin näkökulmasta.