Pääkirjoitus: Palvelut karkaavat

Seuraavan Suur-Avun teemana on rakennemuutos, jonka myötä syrjäseutujen työpaikat, palvelut ja työikäiset asukkaat karkaavat kasvukeskuksiin.
Piirretään 20 kilometriä leveä rantu Torniosta pitkin länsirannikkoa Helsingin kautta itärajalle – puolet Suomen työpaikoista ja 40 prosenttia väestöstä on siellä. Muu Suomi on siihen nähden pohjoiseen ja itään päin harventuva erämaa, toimittajamme Jorma Lehtola kirjoittaa ansiokkaassa artikkelissaan.

Suomi asutettiin aikoinaan rannikolta sisämaahan päin. Nyt pikkuhiljaa palataan siihen tilaan, josta lähdettiin liikkeelle, aluetutkija Timo Aro sanoo.
Keskittymistä kauhistellaan, mutta se on ajanhukkaa, sillä kehityksen suunta ei käänny. Maailma on tällainen. Ennusteiden mukaan 15 vuoden kuluttua kahdessa kunnassa kolmesta on vähemmän väkeä. Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa 66 prosenttia.
Ainoa vaihtoehto on sopeutua. Kaikki eivät halua eivätkä voi muuttaa kasvukeskuksiin, eikä heidän tarvitsekaan. Ihmisellä on oikeus valita asuinpaikkansa. On kuitenkin turha kuvitella, että palaisimme aikaan, jolloin joka kylässä oli kauppa, posti, koulu, pankki ja terveyskeskus.
Poliitikkojen tehtävä on keksiä keinot, joilla peruspalvelut turvataan syrjäseutujen asukkaille.
On olemassa monia virkeitä kyliä, joissa asukkaat pistävät tuulemaan. Täällä punotaan parhaillaan isoja juttuja, Sorsakoskella asuva Kyösti Koponen, 86, paljastaa ja lähettää terveisiä kuntapoliitikoille. Asukkaat toimivat, mutta tukea tarvitaan.