Terrorismin uhka nousi Euroopassa vuoden 2015 lopulla ennennäkemättömän suureksi.
Marraskuussa muun muassa Ruotsin ja Belgian terroriuhkaluokitus nostettiin korkeimmalle mahdolliselle tasolle ensimmäistä kertaa maiden historiassa.

Ison-Britannian turvallisuuspalvelu MI5:n johtaja Andrew Parker kuvaili maahansa kohdistunutta terrorismin uhkaa suuremmaksi kuin koskaan aiemmin.
Suomessa päävastuu terrorismintorjunnasta kuuluu suojelupoliisille. Mutta minkälaisilla lihaksilla Supo kansalaisia suojelee?

Sisäministeriön mukaan suojelupoliisi oli vuonna 2014 Pohjoismaiden pienin turvallisuuspoliisiviranomainen sekä väkilukuun suhteutettuna että budjetin ja henkilöstön määrissä mitattuna.
Euroopan unionin turvallisuuspoliisi-, turvallisuuspalvelu- ja tiedustelupalveluviranomaisista Supo oli henkilöstömäärältään Luxemburgin viranomaisen jälkeen toiseksi pienin.
Supossa on noin 240 työntekijää, kun Ruotsin vastaavassa laitoksessa Säpossa työskentelee yli tuhat ihmistä. Kaikissa muissa pohjoismaisissa tiedustelulaitoksissa henkilöstön määrä on syyskuun 2001 terrori-iskujen jälkeen kasvanut kiivaampaan tahtiin kuin Supossa.
Kaikilla muilla Pohjoismailla paitsi Islannilla ja Suomella on myös mahdollisuus harjoittaa tiedustelutoimintaa ulkomailla.

Suomi on tiettävästi ainoa EU-maa ja Pohjoismaa, jolla ei ole tiedustelulakia, ja ainoa EU-maa, jossa ei ole omaa lainsäädäntöä ja viranomaisia tietoliikennetiedusteluun eli verkkovakoiluun.
Tietoliikennetiedustelulla on viime vuosien kuluessa kiistatta onnistuttu estämään useita länsimaihin suunniteltuja terrori-iskuja, joten poliitikkojen viivyttely verkkovakoilun sallivan lain säätämisen suhteen on paitsi perusteetonta myös vaarallista. Tieto siitä, että Suomi on ainoa EU-valtio, joka ei harjoita kattavaa verkkovakoilua, voi näet houkutella terroristeja käyttämään asiaintilaa hyväkseen.

Presidentti Sauli Niinistö totesi viime vuoden syyskuussa – jo hyvissä ajoin ennen Pariisin marraskuisia terrori-iskuja – että Suomen tiedustelu on jäänyt jälkeen muista länsimaista.
Sisäministeri Petteri Orpo kommentoi samoihin aikoihin, että tiedustelumme olisi pitänyt panna kuntoon jo vuosia sitten.
Suojelupoliisin päälliköt ovat peräänkuuluttaneet tiedustelulain säätämistä ja lisävaltuuksien myöntämistä Supolle jo vuosien ajan.
Kun israelilaisministeri Yuval Steinitzilta hiljattain kysyttiin, kuka suunnitteli Hizbollah-järjestön sotilasjohtajan Samir Qantarin ilmaiskulla tapahtuneen murhan viime joulukuussa, Steinitz vitsaili, että asialla oli ehkä Suomen tiedustelupalvelu.

On ilmiselvää, että Suomen tulee panostaa terrorismintorjuntaan entistä enemmän. Ja parantaa suojelupoliisin toimintaedellytyksiä niin lainsäädännön kuin resurssienkin avulla. Ja tämä kaikki pitää tehdä ennen kuin Suomen tiedustelutoiminnasta tulee vitsi, joka tekee maastamme entistä alttiimman terrorismille.
Poliitikkojen olisi hyvä muistaa, että kansalaisten suojelemisesta terrorismilta ei viime kädessä ole vastuussa suojelupoliisi vaan eduskunta, joka määrittelee sekä Supon resurssit että toimivaltuudet.