Taavi Soininvaara: Epäsymmetrinen sota

Terroristit eivät pitäneet lomaa Suomen kesälomakaudella: toinen toistaan järkyttävimmistä iskuista uutisoitiin lähes viikoittain.
Suuri osa suomalaisistakin on peloissaan, tai ainakin huolissaan ja hämillään, kun raakojen, järjettömien ja yhä useammin siviileihin kohdistuvien massamurhien määrä näyttää kasvavan kiihtyvällä vauhdilla.
Mitä uusien järjettömien väkivallantekojen estämiseksi voi tehdä?

Ensin on tunnustettava tosiasiat – kaikkia terrori-iskuja ei voida estää sen enempää nyt kuin tulevaisuudessakaan.
Asiantuntijoiden mukaan on jopa todennäköistä, että terrori-iskujen määrä kasvaa lähiaikoina.
Viranomaisten on mahdotonta vartioida jokaista metroasemaa, rantabulevardia, toria ja kahvilaa Kapkaupungista Helsinkiin.
Uusia iskuja ei tule estämään edes Isisin tuhoaminen Syyriassa ja Irakissa.
Järjestö on jo kääntänyt katseensa tulevaisuuteen vetoamalla kannattajiaan, ”yksinäisiä susia”, iskemään omin voimin turistikohteisiin niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin.

Myös Suomessa media vyöryttää katastrofiuutisia sellaisella tahdilla, että tuntuu kuin terrorismin uhka olisi käsin kosketeltava.
Suojelupoliisin mukaan yksittäisten tekojen uhka on Suomessa samalla tasolla kuin muuallakin Euroopassa, ja tilanne on muuttumassa hitaasti huonompaan suuntaan.
Terrorismin uhka Euroopassa on korkeampi kuin koskaan aikaisemmin ja se heijastuu myös Suomeen. Suomi ei enää ole pelkkä sivustakatsoja. Suomi ei ole minkään terroristijärjestön ensisijainen kohde, mutta kaikkien yksin toimivien terroristijärjestön kannattajien löytäminen on viranomaisille mahdoton tehtävä.
Suomalaisia turisteja voi myös joutua terrorismin uhreiksi ulkomailla tai joku voi suunnata iskun Suomessa vieraileviin muiden maiden kansalaisiin.

Terrorismin vähentämiseen tähtääviä ratkaisuehdotuksia ja toimenpidelistoja on julkaistu eri medioissa viime aikoina palstakilometreittäin.
On kuitenkin kiistaton tosiasia, että toimivaa lääkettä ei tähän mennessä ole löydetty, eikä mitään pikaratkaisua ole näkyvissä.
Terrorismin perimmäiset syyt kun ovat syvällä rakenteissa.
Maahanmuuttajataustaisten nuorten syrjäytyminen yhteiskunnan raja-alueille on silmiinpistävän ilmeistä niin Brysselin, Pariisin kuin Lontoonkin esikaupungeissa, ja länsimaiden energiapolitiikan takia Lähi-idän alueen ihmisten välille on syntynyt jyrkkä taloudellinen epätasa-arvo.
Tällaisten rakenteellisten epäkohtien korjaaminen tulee parhaassakin tapauksessa kestämään vuosikausia.

Ranskan pääministeri totesi Nizzan iskujen jälkeen, että terrorismin kanssa on opittava elämään.
Se ei kuitenkaan tarkoita, että pyyhe pitäisi heittää kehään.
Meidän on tunnustettava, että Eurooppa – ja Suomi sen mukana – on sodassa terrorismia vastaan.
Terrorismia vastaan käydään epäsymmetristä sotaa, mutta sotaa kuitenkin, ja voittaakseen tämän sodan länsimaiden on ainakin väliaikaisesti uhrattava joitakin omista arvoistaan.
Turvallisuuden lisääminen on jo vaatinut kansalaisten perusoikeuksien kaventamista niin Belgiassa kuin Ranskassakin esimerkiksi poliisin toimivaltuuksien laajentamisen myötä.