Taavi Soininvaara: Kuka hyötyy siirtolaiskriisistä?
Euroopassa eletään parhaillaan suurinta kansainvaellusaikaa sitten toisen maailmansodan. Viime vuonna EU-alueelle saapui yli miljoona siirtolaista.
Tänä vuonna tulijoiden määrän uskotaan kasvavan jopa kolmeen miljoonaan Turkin ja EU:n välillä hiljattain solmitusta pakolaissopimuksesta huolimatta.
Jotkut myös hyötyvät inhimillisestä kärsimyksestä – kaikkein eniten järjestäytynyt rikollisuus.
Siirtolaiskriisi on puhaltanut uutta eloa Albanian, Bulgarian, Kreikan ja Serbian rikollisjärjestöihin, joilla on Balkanin ihmissalakuljetusreittien vuoksi vahvat suhteet siirtolaisten Euroopan-vaelluksen tärkeimmän solmukohdan Turkin rikollissyndikaatteihin.
Balkanin valtiot ovat häviämässä vuosikausia jatkuneen taistelunsa järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan, kun alueen rikollisorganisaatiot käyttävät siirtolaistulvaa hyväkseen ja värväävät ihmissalakuljetusrinkeihinsä tuhansia uusia jäseniä.
Europolin johtajan Rob Wainwrightin mukaan ihmissalakuljetukseen oli sotkeutunut Euroopassa viime vuoden lopulla noin
30 000 rikollista.
Myös Italian perinteiset mafiaorganisaatiot ovat vahvistuneet. Sisilian Palermon pormestarin Leoluca Orlandon mukaan EU:n haluttomuus päästää siirtolaisia alueelleen luo rikollisuutta aivan kuten kieltolait aikoinaan – EU pakottaa siirtolaiset turvautumaan ihmissalakuljettajien laittomiin palveluihin.
Eritoten Etelä-Italiassa vaikuttava ’Ndrangheta-mafia on vahvasti mukana kansainvälisessä ihmissalakuljetusverkostossa, jolla on tukikohtia Keski-Afrikassa, Libyassa, Turkissa ja useilla Italian alueilla.
Jotta ’Ndranghetan koko tulisi ymmärrettäväksi, kerrottakoon että Demoskopika-tutkimuslaitoksen mukaan järjestö teki vuonna 2014 enemmän voittoa kuin McDonald’s ja Deutsche Bank yhteensä: sen liikevaihto oli 53 miljardia euroa ja sen toiminnassa on mukana jopa 60 000 ihmistä.
Turkissa taas rahtialuksia käyttävät rikolliset saattavat tehdä salakuljetettavilla siirtolaisilla jopa neljän miljoonan dollarin tulot per matka. Ihmissalakuljetuksesta onkin tullut miljardibisnes, jonka tuotot vetävät jo vertoja kansainväliselle huumekaupalle.
Alkuvuonna 2016 useat EU-valtiot ovat sulkeneet rajojaan, pystyttäneet muureja ja turvautuneet jopa asevoimien apuun siirtolaistulvan pysäyttämiseksi. Ihmissalakuljettajia tilanne ei huolestuta, päinvastoin – kun salakuljettaminen käy vaikeammaksi, rikolliset etsivät uusia, entistäkin vaikeakulkuisempia reittejä ja nostavat rajusti hintojaan.
Turkin ja EU:n välinen pakolaissopimus ei valitettavasti tule ratkaisemaan ihmissalakuljetusongelmaa, koska järjestely koskee vain osaa siirtolaisista – Kreikkaan saapuvia syyrialaisia. Sadat tuhannet irakilaiset ja afganistanilaiset tulevat jatkossakin turvautumaan ihmissalakuljettajien palveluihin päästäkseen Pohjois-Eurooppaan.
Ihmissalakuljetus ja hallitsematon siirtolaisvirta Eurooppaan saadaan pysäytettyä vain mikäli EU ja Suomi sen mukana ottaa jatkossa vastaan riittävästi pakolaisia.
Tämä ongelma ei valitettavasti poistu sillä, että työnnämme pään pensaaseen.