Aikamatka 1800-luvulle

Carl Blechen: Gebirgslandschaft mit spitzbogigem Viadukt und zwei Frauen am Wasser, 1831 © Staatliche Museen zu Berlin, Kupferstichkabinett / Jörg P. Anders

Eräs lempiasioitani Berliinissä on, että nähtävillä on loputtomasti vanhaa taidetta, sen kun tallustelee katsomaan. Suosikkeihini kuuluu Gemäldegallerie, kolkko ja totinen perinteinen taidemuseo, jossa on näytillä esimerkiksi Vermeeriä ja Botticellia. Samassa rakennuksessa oli tällä kertaa näyttely Romantik und Moderne Zeichnung als Kunstform von Caspar David Friedrich bis Vincent van Gogh. Viime vuosina minua on alkanut kiinnostaa 1800-luku entistä enemmän – tuntuu, että niin moni nykyään vaikuttava suuntaus käynnistyi silloin, teollisesta vallankumouksesta psykoanalyysiin. 1800-luku oli äärimmäisen kiehtovaa aikaa. Toisaalta teollisuudessa, teknologiassa ja lääketieteessä tehtiin suuria keksintöjä ja mentiin harppauksin eteenpäin, toisaalta romantiikan taide ja kirjallisuus loivat mystiseen menneisyyteen haikailevan yltiötunteellisen maailman.

Piirrosnäyttely oli kiehtova. Pidin Carl Blechenin piirroksista, joihin tiivistyi uusgoottilainen, romanttinen tunnelma yhdistyneenä saksalaiseen metsäromantiikkaan (yllä). Maisemassa on fantasiaelementtejä. Luonnonvedessä kylpevät neitokaiset, metsä ja rauniot, ihanaa!

Eduard Hildebrandt: Japanische Küste mit dem Fuji-Yama, 1863 © Staatliche Museen zu Berlin, Kupferstichkabinett / Dietmar Katz

Eduard Hildebrandt teki maailmanympärimatkan ja maalasi matkallaan 282 supertarkkaa akvarellia. Todellista slow-matkailua! Sen ajan kulkuvälineillä mantereelta toiselle ja vaikutelmien tallentaminen vesiväreillä. Tämä yhdistyi Saksan historian museossa näkemääni kolonialisminäyttelyyn. 1800-luvulla heräsi voimakas kansallistunne ja kansallisten piirteiden määrittely keinotekoisestikin, joka johti me ja muut -jaotteluun.

Kävin myös Pergamon-museossa ja Neues Museumin Egypti-osastolla. Ne ilmentävät me ja muut -asennetta sangen konkreettisesti. Eurooppalaiset mennä touhottivat Egyptiin sekä muualle, kaivoivat ja kategorisoivat, ja raahasivat lopulta muinaismuistot museoihinsa. Pergamon-museossa oli paljon irakilaisen oloisia henkilöitä, ehkäpä ihailemassa oman maansa kulttuuriperintöä. On toki erittäin arvokasta, että esimerkiksi Aleppon aarteita on tuotu museoihin ympäri Eurooppaa.

Karl Friedrich Schinkel: Goottilainen katedraali veden partaalla, 1830 (public domain).

Alte Nationalgalleriessa ihastuin Karl Friedrich Schinkelin maalauksiin ja asunnolta löytyi hänestä kirjakin. Minulla oli mielikuva, että Schinkeleitä oli kaksi, ehkäpä veljekset: taidemaalari ja arkkitehti. Mutta he olivatkin sama henkilö – jotkut saavat näköjään kaikki lahjat. Schinkel on suunnitellut esimerkiksi Altes Museumin rakennuksen ja Potsdamin Nikolaikirkon. Hänen maalauksissaan yhdistyy kiehtovasti tarkka arkkitehtoninen kuvaus ja fantasianomaisuus. Monissa maalauksissa on ihmeellinen hehkuva valo.

Kuvat: © Staatliche Museen zu Berlin & Wikipedia