Aikansa kohunarkkari kertoo
Eeva Backman & Ronald Fair: Kahdesti armahdettu – “Huume-Eeva” kertoo (RV-kirjat, 1984. Englanninkielisestä käsikirjoituksesta suomentanut Tytti Träff)
Lisää huumeista Jeesukseen -kirjallisuutta. Huume-Eeva oli 1980-luvun kohujulkkis, suomalaistyttö joka virui muutaman vuoden thaimaalaisessa vankilassa, tuli siellä uskoon ja perusti vapauduttuaan oman seurakunnan.
Eevan tarina on mukaansatempaavasti kirjoitettu. Teinityttö haluaa vain rällästää ja pitää hauskaa. Onnekseen hän on erittäin taitava varas. Suomi käy levottomalle Eevalle pian pieneksi ja hän lähtee Tukholmaan. Eeva sekä opiskelee valtion kustannuksella että bailaa viinan ja huumeiden voimin. Pian opinnot jäävät, sillä päihteinen elämä pitää rahoittaa varastamalla. Tarmokas tyttö pöllii urakalla “kaikkea pientä”, kuten leivänpaahtimia ja hiustenkuivaajia, ja myy ne eteenpäin vakioasiakkailleen.
Poikiakin piisaa. Eeva lyö hynttyyt yhteen Champ-nimisen heroinistin kanssa. Kun Eeva kaipaa irtiottoa vilunkibisneksistään Tukholmassa, Champ ehdottaa Thaimaan-matkaa. Thaimaassa on lämmintä ja leppoisaa ja huumeetkin ovat halpoja. Kun kotiinlähdön aika koittaa, pari saa neronleimauksen viedä vähän herskaa mukanaan Ruotsiin. Eeva jää kiinni, Champ ei.
Thaimaalaisessa naisvankilassa elo ei tietenkään ole kovin hohdokasta, vaikka ulkomaisilla vangeilla onkin etuoikeuksia. Raikuli-Eeva tajuaa pian, että muita, esimerkiksi vankilassa asuvia lapsia auttamalla saa mielekkyyttä elämään. Helluntailaiset lähetyssaarnaajat käyvät katsomassa Eevaa viikottain ja pian Raamatun salat alkavat aueta. Pyhä Henki ottaa Eevan valtaansa ja lopulta hänet armahtavat sekä Jumala että Thaimaan kuningas.
Kuten tavallista, Eevan tarinassa kiinnostavinta on paheellinen elämä rikoksen ja huumeiden parissa. Varsinkin kirjan loppupuolella Jeesuksesta touhottaminen ajautuu vähän puuduttavaksi. Vankilakuvauksessa on outoa Eevan taipumus nostaa itseään muiden yläpuolelle, vaikka hän toisaalta painottaa olevansa nöyrä Herran palvelija. Muut vangit ajattelevat vain itseään, eivätkä puhu muusta kuin huumeista ja seksistä. Eeva sen sijaan paastoaa, hoitaa sairaita ja pänttää Raamattua. Kaikin puolin parempi ihminen siis.
Gloryn Facebook-sivuilla mainostetaan kristillisiä luentoja.
Harmi, ettei “Huume-Eevan” myöhemmistä vaiheista löydy kunnolla tietoa. Palattuaan Suomeen Eeva hakeutui raamattuopistoon, jossa kohtasi miehensä Mats Bakcmanin. Jossain vaiheessa Eeva vaihtoi nimensä Gloryksi – jostain muistelen lukeneeni, että Jumalan käskystä. Pariskunnalla oli oma lahko, joka ilmeisesti irtautui helluntailaisuudesta menestysteologian suuntaan. Eeva pyöritti myös Turussa Auta Eevaa auttamaan -kirppiksiä.
Nykyään Eeva/Glory levittää evankeliumia Global Power Evangelism –nimikkeen alla. Suuntauksesta ei löydy netistä lähes mitään tietoja.
Kuvakaappaus Glory Backmanin julkisilta FB-sivuilta.
Olen lukenut lyhyen ajan sisään kolme helluntailaista Jeesus pelasti huumeilta -muistelmateosta. Muistelijoille on yhteistä se, että ennen Jeesusta he vaikuttivat olleen jotenkin tyhjiä – ei minkäänlaista maailmankatsomusta, moraalia, päämäärää tai suuntaa, mielekkäitä harrastuksia tai halua opiskeluun. Sitten Jeesus täytti tyhjiön ääriään myöten. Toki yhteiskunnan kannalta on mielekkäämpää, että nämä ihmiset innostuivat uskonnosta laittomien päihteiden ja varastelun sijaan, mutta psykologisesti tarinat tuntuvat hämmentäviltä. Siirrytään yhdestä riippuvuudesta, kuten heroiinista toiseen, siis helluntailaisuuteen. Tai Glory Backmanin tapauksessa hengelliseen suuntaukseen, josta ei ota millään selvää (rouva kaupittelee Facebook-sivullaan myös kosmetiikkaa).
Nuorena kuljin vanhempieni mukana erilaisissa karismaattisissa tilaisuuksissa. Olen ollut kolme kertaa Glory Backmanin järjestämässä tilaisuudessa. Joka kerta karvat nousivat pystyyn – hän sai Pyhän hengen kautta tietää lähes kaiken elämästäni. En käy enää uskonnollisissa tilaisuuksissa, mutta nämä asiat ovat olleet usein mielessäni.