Hitler elää

“Odinin soturilla” on hissa hallussa.

Tänä talvena olen katsellut huvikseni YouTubesta kolmannesta valtakunnasta ja holokaustista kertovia dokumentteja käsitöitä tehdessäni. Nykyajalla vaikuttaa olevan hyvin paljon yhtymäkohtia 1930-lukuun. Kansallissosialismi ja kolmannen valtakunnan nousu ovat iäti kiinnostavia aiheita, mutta nyt niistä tekee entistä kiinnostavimpia se, että historia tuntuu painuvan unohduksiin.

Edelleen mietityttää, miksi miljoonat ihmiset hurahtivat natsiaatteeseen, täydellisen julmaan maailmankuvaan ja raakuuksien kannattamiseen. Natsiaatteessa järkyttää teollinen tehokkuus, kaiken ihmisyyden kieltävä raakuus ja loputon tarmokkuus ja perusteellisuus, oli sitten kyse hirmutekojen arkistoinnista tai ihmiskokeista. Tai vaikkapa itsemurha-aallosta, joka otti saksalaiset valtaansa kun häviö alkoi näyttää todennäköiseltä: parin kuukauden sisällä 5000 berliiniläistä teki harakirin. Tämä lienee edelleen ainutlaatuista Euroopan historiassa. Kiinnostavaa on toki sekin, että valtaosa natsirikollisista ei koskaan saanut tuomiota. Gestapon jäsenet soluttautuivat ilmeisesti varsin kivuttomasti poliisivoimiin sodan jälkeen.

Sekin mietityttää kovasti, miksi kansallissosialismi puhuttelee edelleen, jopa 2010-luvun Suomessa. Jotenkin ymmärrän, että jos omiin kotikortteleihin pamahtaa käsittämätöntä kieltä pulisevia turvapaikanhakijoita, joillain kansalaisilla saattaa olla sietokyky kovilla. Mutta juutalaisviha ja kansallissosialismi – miten ihmeessä ne liittyvät elämään nyky-Suomessa?? (Korostan tässä, että minulla ei ole turvapaikanhakijoista enää mitään mielipidettä, selvittäköön viisaammat tämän ongelman.)

Minua katupartioissa ei pelota jäsenten rikostausta, vaan heidän kytköksensä natsismiin. Miten poliisiviranomaiset voivat niin kevyesti heittää, että ihan kiva kun paikkoja pidetään silmällä, kun asialla ovat kansallissosialismiin sitoutuneet tahot, joiden järjestöjä luultavasti johdetaan ulkomailta käsin? On todella pelottavaa, että holokaustin kieltäjät ottavat oikeuden omiin käsiinsä ja kulkevat yössä vahtimassa, mitä tapahtuu. Ihan tavallisen perheenäidin näkökulmasta tuntuu, että Suomen sisäinen turvallisuus on uhattuna, mutta poliisivoimien mielestä kaduilla hyörivät uusnatsit ovat vain mukava juttu. Ja juu, totta kai turvapaikanhakijoiden tekemiin rötöksiin pitää puuttua, mutta ei todellakaan rasistien, äärioikeiston ja kansallissosialistien toimesta!

“Odinin soturilla” on idoli. Söpöä.

Tuntuu, että Pariisin rauhansopimuksen ideologiaa ollaan kuoppaamassa yhdessä eurooppalaisen sivistyksen kanssa. Samat tahot, jotka vastustavat islamia alkukantaisena, ovat valmiita heittämään eurooppalaiset arvot roskikseen. Kolmas valtakuntahan haistatti pitkät Versaillesin rauhansopimuksella, ja samanlaista asenneilmastoa on nähtävillä nyt kun toisen maailmansodan jälkeisellä ideologialla ollaan valmiita pyyhkimään pyllyt ainakin Kemissä ja Joensuussa (toki tämä on osa Euroopan laajuista äärioikeiston nousua.)

Kukin saa kotonaan tykätä kansallissosialimista niin paljon kuin sielu sietää, samoin kuin kuka tahansa voi harrastaa vaikkapa vainajien kanssa keskustelemista tai mustaa magiaa, kunhan ei vahingoita ketään toista. Pelottava ilmiöstä tulee siinä vaiheessa, kun vannoutuneet kansallissosialistit lähtevät kaduille varmistamaan kanssakansalaisten turvallisuutta ja poliisi antaa tälle täyden siunauksen. Se on hyvin, hyvin pelottavaa.

Aatu, tuo suuri eurooppalainen ajattelija. Aina ajankohtainen.